Kalojen makuvirheet ja vesihome aiheuttavat kalankasvatukselle globaalisti merkittäviä taloudellisia tappioita. Luonnonvarakeskus (Luke) ja VTT ovat yhteistyössä kehittäneet kemiallisesti käsiteltyihin kuitumateriaaleihin perustuvia kaappariratkaisuja näihin kalankasvatuksen haasteisiin.
Kasvatettuun kalaan voi kertyä epämiellyttäviä makuvirheitä, jotka heikentävät kasvatetun kalan markkina-arvoa ja kuluttajien kiinnostusta kalatuotteisiin. Makuvirheiden hallinta on keskeistä kestävän kalantuotannon kannattavuuden kannalta niin Suomessa kuin globaalisti.
Myös vesihome on yleinen ongelma kalanviljelylaitoksilla sekä Suomessa että maailmalla. Lohikalojen viljelyssä vesihomeen on arvioitu aiheuttavan kaikki tuotannon vaiheet huomioiden jopa 10 % vuosittaiset tuotantotappiot. Vesihome on myös uhka vesiviljelylaitoksilla ylläpidettäville uhanalaisille kalakannoille.
“Olemme kehittäneet kalankasvatuksen makuvirhe- ja vesihomeongelmien hoitamiseen soveltuvia lupaavia kaapparimateriaaleja. Kehittämillämme ratkaisuilla voi olla merkittäviä vaikutuksia alan kannattavuuteen”, kertoo Luken biotalous ja ympäristö -yksikön johtaja Jani Lehto.
”Kehittämämme uudet selluloosapohjaiset kaapparimateriaalit kaappaavat vedestä vesihomeitiöitä ja makuvirheyhdisteitä, jolloin ne eivät kerry kaloihin”, kertoo tutkimustiimin päällikkö Hannes Orelma VTT:ltä.
Rohkaisevia tuloksia käytännön kokeista
Makuvirheyhdisteiden kaappaamista tutkittiin Luken Laukaan vesiviljelylaitoksella. Tutkijat testasivat 14 kalan makuvirhettä aiheuttavan yhdisteen pitoisuuksia kiertovesiympäristössä, jossa osa vedestä kierrätettiin näiden kaappaamiseen suunnitellun kuitumateriaalin läpi.
Kemiallisesti käsitelty kuitumateriaali kaappasi vedestä parhaimmillaan tuhatkertaisia makuvirheyhdisteiden pitoisuuksia verrattuna käsittelemättömän veden pitoisuuksiin. Kaappariratkaisulla käsitellyssä vedessä kasvaneista kaloista mitatut makuvirheyhdisteiden pitoisuudet jäivät alle aistein havaittavien raja-arvojen.
“Tämä on erittäin kiinnostava tulos, sillä viime vuosina kiertovesikasvatuksen makuhaittojen vähentämiseksi ei ole julkaistu uusia ja merkittävästi tilannetta parantavia ratkaisuja”, kertoo kokeiden ja mittausten suunnittelusta sekä toteutuksesta vastannut tutkimuspäällikkö ja erikoistutkija Petra Lindholm-Lehto Lukesta.
Luken Enonkosken vesiviljelylaitoksella testattiin puolestaan vesihomeitiöiden kaappaamista varten kehitettyä kuitumateriaalia. Kaappareiden käyttö pienensi huomattavasti itiöiden määrää vedessä verrattuna kasvatusaltaaseen, jossa ei ollut kaappareita.
”Vesihomeen käyttäytymisestä ei vielä tiedetä tarpeeksi ja sen tutkiminen kalanviljelyssä on haastavaa. Aikaisemmin käytetyt hoitokeinot ovat osoittautuneet vaarallisiksi tai tehottomiksi. Kehittämämme menetelmä perustuu täysin vaarattoman kaapparimateriaalin käyttöön ja siksi kokeidemme tulokset ovat kiinnostusta herättäviä”, kertoo Lindholm-Lehto.
Kaappariratkaisuille haettu patentteja
Molemmille Luken ja VTT:n kehittämille innovaatioille on haettu patenttisuojaa.
“Tulokset ovat rohkaisevia ja osoittavat, että kehittämissämme ratkaisuissa on paljon potentiaalia. Seuraavaksi haluamme jatkaa molempien teknisten ratkaisujen kehittämistä kaupallisen kokoluokan laitoksilla sekä edetä ratkaisuiden kaupallistamisen valmistelussa. Toivommekin yhteydenottoja yrityksiltä ja toimijoilta, jotka haluaisivat kehittää ratkaisuja kanssamme”, kertoo Jani Lehto.
Kuva Luken Laukaan vesiviljelylaitokselta. Kuva: Jussi Judin / Luke
