Suomalaiset kestävän kehityksen asiantuntijat tapasivat VTT:n vuotuisessa vastuullisuusseminaarissa. Kävi selväksi, että globaalin Agenda 2030 -ohjelman tavoitteet ovat edelleen erinomaisia mutta tulokset vaatimattomia. Onneksi nähtävillä on myös konkreettisia saavutuksia sekä systeemitason kehitystä. Juuri niitä tarvitsemme lisää.
Aloitetaan positiivisilla uutisilla: Suomi on maailman ykkönen Agenda 2030 -ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa, kun tarkastellaan YK:n raportoimia kestävän kehityksen indikaattoreita. Tästä huolimatta myös Suomella on yhä paljon kirittävää, muistutti Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Eeva Furman VTT:n Vahva, Vahvempi, Vastuullinen -seminaarissa eli VVV-seminaarissa marraskuussa 2023.
Suomen haasteet liittyvät erityisesti ekologiseen kestävyyteen, globaaliin vastuuseen ja rajat ylittäviin haittavaikutuksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen sekä maanpäälliseen ja vedenalaiseen elämään. Tämän totesi Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Jukka Hoffren blogissaan viime heinäkuussa.
Hoffrenin mukaan olemme myös taantumassa hyvän koulutuksen suhteen. Suomi ei välttämättä suoriudu hyvin myöskään köyhyyden poistamisessa, sillä pienituloisimpien tulot kasvavat selvästi muiden tuloja hitaammin.
Suunnitellusti tai kriisin kautta
Tavoitteiden saavuttaminen vaatii systeemistä muutosta ja kestävyysmurrosta. Nämä ovat haastavia toteuttaa, mutta ne toteutuvat vääjäämättömästi – joko suunnitellusti tai erilaisten kriisien pakottamina, kun ympäristön kantokyvyn tai yhteiskunnallisen eriarvoisuuden rajat tulevat vastaan. VVV-seminaarissa Eeva Furman esittikin, että olemme siirtymässä yhä enemmän kriisiyhteiskuntaan. Konkreettisia toimia tulisi siis kiihdyttää.
Koneen ympäristö- ja vastuullisuusjohtaja Hanna Uusitalo sanoi VVV-seminaarin avainpuheenvuorossaan, että muutos ei ole aina vaikeaa, mutta siihen tarvitaan päätöksiä. Tämä on niin totta! Ihmisen luomassa yhteiskunnassa vain ihmiset pystyvät muuttamaan asioita.
Ihmiset ovat luoneet kasoittain innovaatioita ja muita ratkaisuja edistämään kestävyyttä, mutta monia niistä ei ole otettu käyttöön ja päätökset ovat usein vain harvojen käsissä. YK:n Naisten järjestön Emma Winiecki muistutti seminaarissa, että erityisesti naiset eivät välttämättä voi tehdä itsenäisiä päätöksiä liittyen vaikkapa lisääntymisterveyteensä.
Emme voi myöskään hyödyntää naisten osaamispääomaa, jos emme saa parannettua naisten asemaa ja tasa-arvoa ylipäätään. On huolestuttavaa, että emme ole globaalisti saaneet juuri mitään aikaiseksi naisten aseman parantamiseksi.
Tietoa, teknologiaa ja ymmärrystä
YK:n pääsihteeri António Guterres muistutti meitä kesällä 2023, että kautta historian ihmiskunta on osoittanut kykyä voittaa vakavimmat haasteet. Hän uskoo, että voimme saada voimaa siitä, että meillä ei ole koskaan ollut niin paljon tietoa, teknologioita ja resursseja kuin meillä on nyt. Eeva Furman totesi VVV-seminaarissa, että myös ymmärryksemme on kasvanut.
Mahdollisuuksia luoda ratkaisuita on siis yhä enemmän, mutta tahtia täytyy kiihdyttää. VTT:n tutkimustiimin päällikkö Antti-Jussi Tahvanainen painotti VVV-seminaarissa myös tulevaisuustaitojen merkitystä päätöksenteossa. Systemaattinen ennakointi kun luo konkreettista tietoa siitä, mihin toimintaympäristö on menossa ja miten kehitykseen voi vaikuttaa.
Kestävä kehitys muuttaa vääjäämättä esimerkiksi talousjärjestelmää. VTT:n tutkija Riina Bhatia esitteli VVV-seminaarissa donitsitaloutta ja sen soveltamista liiketoiminnassa. Donitsimallilla tarkoitetaan yksinkertaistettuna sellaista talouden mallia, joka ei korosta jatkuvaa kasvua. Bhatian mukaan siihen on jo olemassa liiketoimintamalleja.
Ehkä liiketoimintaa voisi synnyttää frugaalien innovaatioiden pohjalta, joita seminaarissa meille esitteli VTT:n tutkija Hanna Saari. Frugaalit innovaatiot perustuvat ajatukseen tuottaa enemmän vähemmällä. Niillä voisi olla markkinaa juuri kehittyvissä maissa, joissa Agenda 2030 -ohjelman toteutus erityisesti mataa.
Ihmiset mukaan tekoälyn avulla
Uudet talousjärjestelmät ja muut systeemiset muutokset pohjautuvat yhä enemmän digitalisaation mahdollisuuksiin, joka on jo pitkään ollut yksi aikamme megatrendeistä. Tekoäly on tämän trendin vahvimpia nousevia teknologioita, ja sen kehitys nostaa esiin kasvavia mahdollisuuksia mutta myös huolia, kuten muutkin vakiintuneita toimintatapoja muuttavat teknologiat.
VVV-seminaarissa VTT:n tiimipäällikkö Arash Hajikhani muistutti, että tekoälyn arvo on ihmisissä. Tekoäly toimii datalla, jota me kaikki tuotamme kertomalla omista mieltymyksistämme ja tarpeistamme. Näin tekoäly esimerkiksi lisää inklusiivisuutta eli sitä, että erilaiset ihmisten näkökulmat ja elämisen mallit voivat tulla huomioiduiksi.
VVV-seminaarin paneelikeskustelu nosti esiin, että sodat ja Covid19-pandemia ovat osiltaan hidastaneet ja vaikeuttaneet Agenda 2030 -ohjelman toteuttamista. Tämä muistuttaa meitä siitä, että yksi ohjelman monista tavoitteista – yhteistyö ja kumppanuus – pitäisi olla keskeinen tavoitteemme. Yhteistyön kehittymistä pääsimme seuraamaan pian VVV-seminaarin jälkeen, kun samoja teemoja puitiin Dubaissa COP28-ilmastokokouksessa.
Kestävyys on tullut laajasti niin yritysten kuin yhteiskunnallisten päätösten keskiöön ja paljon konkreettisia toimia on saatu alkuun – etenkin ilmaston ja ympäristön osalta. Tästä on hyvä kiihdyttää, sillä yhdessä tekemällä ja globaaleja toimitusketjuja kestävästi kehittämällä voimme tehdä maailmasta nykyistä paremman meille kaikille.
