Lukuisat kaupungit ovat strategioissaan asettaneet tavoitteita kiertotalouskaupungin toteuttamiselle. Kiertotalouskaupunkipilotteja on suunnitteilla ja käynnissä useita, esimerkiksi Espoon Kera ja Tampereen Hiedanranta. Yksikään kaupunki ei ole kuitenkaan vielä yltänyt oikeasti kiertotalouskaupungin mittoihin.
Tutkiessamme kiertotalouskaupunkien kehittämistä havaitsimme menettelyissä ja toimintatavoissa monia puutteita ja epäjohdonmukaisuuksiakin. Jopa yhdenmukainen määritelmä kiertotalouskaupungille puuttuu.
Meidän mielestämme: ”Kiertotalouskaupunki perustuu niin pitkälle kuin mahdollista resurssivirtojen sulkemiseen, hidastamiseen ja kaventamiseen, kun ensin hyödynnetään säästämisen, tehostamisen, resurssien jakamisen, palvelullistamisen ja virtualisoinnin potentiaali täysimääräisesti. Tämän lisäksi jäljelle jäävät raaka-aineiden ja energian tarpeet katetaan niin pitkälle kuin mahdollista perustuen paikallisiin uusiutuviin luonnonvaroihin.”
Kiertotalouskaupungissa tulisi mielestämme olla ainakin kolmenlaisia elementtejä:
- Konkreettista toimia ja keinoja. Tällöin on välttämätöntä analysoida kaupungin energia- ja materiaalivirrat sekä niiden liitynnät ja reunaehdot. Näin havaitaan mahdollisuudet kierrättää erilaisia ”virtoja”, esimerkiksi erilaisten paikallisten hukkalämpöjen hyödyntämismahdollisuus rakennusten lämmityksessä tai tuotetun biojätteen prosessoiminen biopolttoaineeksi. Jos liikennettä sähköistetään voimakkaasti, olisi sen tarvitsema sähkö tuotettava mahdollisuuksien mukaan paikallisista uusiutuvista energianlähteistä. Onnistuneet paikalliset ratkaisut toimivat houkuttelevina esimerkkeinä muille kaupungeille ja koko yhteiskunnalle.
- Paikallisten toimijoiden tuottamia palveluita ja yhteistä dataa. Tämä edellyttää vahvaa yhteistyötä kaupungissa ja kaupunkilaisten kesken, ja sitoutumista sekä yhteistä visiota siitä, mitä toivottu, kestävän kehityksen mukainen kiertotalouskaupunki on ja miten siihen päästään. Tämä on mitä suurimmassa määrin paikallinen päätös, johon tarvitaan myös asukkaiden vahva tuki kiertotalouden liiketoiminnan harjoittajien ohella.
- Mitattavissa olevia tavoitteita, jotta kehitystä kohti kiertotalouskaupunkeja voidaan ohjata ja seurata. Näiden avulla kaupunkeja ja alueita pystytään myös vertailemaan.
Kiertotalous tarjoaa liiketoiminnalle uusia keinoja
Siirryttäessä lineaarisesta kaupunkimallista kiertotalouskaupunkiin kohdataan liiketoiminnallisia, poliittisia, teknisiä, sosiaalisia ja tietoon liittyviä haasteita. Näiden käytännön haasteiden takana ovat pitkälti lineaarisen talouden vahvat rakenteet ja tavoite pitää yllä jatkuvaa, uusien tavaroiden kaupan lisääntymiselle perustuvaa talouskasvua. Poliittisesti jatkuvan kasvun mantra on vahva ja sosiaalisesti ihmiset ovat tottuneet käyttäytymään sen tarjoamissa puitteissa etsien edullisia ratkaisuja. Usein tämä johtaa kertakäyttökulttuuriin, joka sulkee pois kiertotalouden mahdollisuuksia. Saattaa myös olla, ettei teknisesti ja tiedollisesti olla valmiita toteuttamaan kiertotalouden vaatimaa kestävyyttä, korjattavuutta ja uudelleen käytettävyyttä niin tuotteen kuin materiaalien tasolla.
Kiertotalouden soveltaminen kaupungeissa tarjoaa myös liiketoiminnalle uusia mahdollisuuksia. Resurssivirtoja sulkemalla saadaan uusia raaka-ainevirtoja tuotteiden valmistukseen. Esimerkiksi kaupungissa syntyvä biojäte voidaan kompostoida mullaksi hyödynnettäväksi kaupunkiviljelypalstoilla tai kaasuttaa kaasuksi mm. liikenne- tai energiatarkoituksiin. Hidastettu kierto puolestaan mahdollistaa esimerkiksi korjaus- ja huoltopalveluja. Kavennetun kierron tapauksessa voidaan soveltaa jakamistaloutta esimerkiksi yhteiskäyttöautojen liiketoiminnalla.
Lisää aiheesta on luettavissa hiljattain julkaistussa tieteellisessä artikkelissamme: ”Towards circular cities—Conceptualizing core aspects”.
