Puupohjaiset rakennusmateriaalit tukevat ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Niiden päästöt ovat vähäiset niin käytössä kuin valmistusvaiheessakin ja tulevaisuudessa ne voivat kenties jopa puhdistaa sisäilmaa.
Tiesitkö, että vietämme rakennetuissa sisätiloissa keskimäärin 90 prosenttia elämästämme? Sisäilman laatu vaikuttaa siten väistämättä hyvinvointiimme.
Hyvä ilmanvaihto sekä sopiva lämpötila ja ilmankosteus ovat hyvä lähtökohta, mutta ne eivät yksin riitä. Osa oireilee sisätiloissa, ja syytä etsitään usein kosteusvaurioista, mutta tutkimukset osoittavat myös rakennusmateriaaleihin ja -kemikaaleihin.
Puuta pidetään perinteisesti rakentamisen ja sisustamisen terveellisenä vaihtoehtona. Puurakentamisessa käytetään kuitenkin eristeitä, pinnoitteita ja liimoja, joista moni päästää huoneilmaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä eli VOC-yhdisteitä vielä pitkään rakennustöiden valmistuttua. Onneksi korvaavia materiaaleja on jo kehitetty – puusta nekin.
Puusta tehdään jo liimoja, pinnoitteita ja eristeitä
Oivalliseksi raaka-aineeksi on osoittautunut puun oma liima, ligniini, joka erotetaan sellua keitettäessä. Ligniinistä voidaan jo tehdä vähäpäästöisiä liimoja, jotka sopivat esimerkiksi puulevyihin, kuten vaneriin ja lastulevyyn sekä huonekaluihin. Lupaava raaka-aine on myös sellusta jalostettava nanoselluloosa, joka sopii muun muassa maalien sideaineeksi.
Moni haluaisi korvata myös lasikuituvillan sekä styroxina tunnetut EPS-eristelevyt. Sopivaa vaihtoehtoa haetaan muun muassa puukuidusta ja perinteisestä hampusta. Puukuituja ja muita luonnonkuituja voi nimittäin vaahtorainata, siis valmistaa huokoiseksi, rullalle kiertyväksi levyksi paperikoneella.
Puukuituja voi myös ruiskuttaa, ja se on osoittautunut näppäräksi tavaksi luoda äänieriste-elementtejä. Eikä puun käyttöä tarvitse rajata eristeisiin, pinnoitteisiin ja liimoihin, vaan puukomposiitilla voidaan korvata vaikka lavuaarien ja seinälaattojen posliinia. Komposiiteissa puukuitu lujittaa fossiilista tai biopohjaista muovia.
Aktiivinen puumateriaali putsaa ilmaa ja mittaa kosteutta
Minua houkuttelee ajatus rakennusmateriaaleista, jotka toimittavat tehtäväänsä ihmisiä ja ympäristöä haittaamatta ja tekevät samalla jotain ylimääräistä hyvää. Esimerkiksi aktiivinen seinäpinnoite voisi napata huoneilmasta haitallisia hiukkasia ja luoda niistä jotain hyödyllistä. Onhan kehitetty jo puukuitulanka, joka sieppaa jätevesistä lääkejämiä.
Puun kuori vasta tarjoaakin aarteita. Siitä voidaan erottaa tanniinia ja muita arvokkaita ainesosia, jotka suojaavat kasvavaa puuta mikrobeilta. Näitä luonnon omia antioksidantteja on mahdollista hyödyntää tulevaisuuden pinnoitteissa ja muissa rakennusmateriaaleissa esimerkiksi sairaalaympäristössä. Puu voisi siten jopa auttaa meitä lieventämään pandemian kaltaisia katastrofeja.
Rakentamisessa voitaisiin hyödyntää yhä enemmän myös puun herkkyyttä kosteudelle. Hirsitalojen asukkaat tietävät, että puuseinä imee kosteutta ilmankosteuden noustessa ja luovuttaa sitä mukavasti huoneilman kuivatessa. Tulevaisuudessa puupohjainen materiaali voisi toimia myös kosteusmittarina. Uusiin materiaaleihin voi toki upottaa myös antureita. Olemme esimerkiksi valmistaneet vaahtorainattua eristemateriaalia, joka reagoi melutasoon led-valoin.
Rakennusten hiilijalanjälki kutistuu
Sen lisäksi, että uudet puupohjaiset rakennusmateriaalit lisäävät asumisterveyttä, puu on luonteva ja kestävä valinta myös ympäristön kannalta. Puu sitoo hiiltä kasvaessaan, ja puutuote varastoi sitä edelleen.
Lisäksi, lankkujen, levyjen ja uusien puupohjaisten materiaalien valmistaminen tuottaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin muut rakennusmateriaalit betonista ja teräksestä alkaen. Puupohjaiset rakennusmateriaalit ovat suorastaan välttämättömiä, kun tavoitteena on rakennuksen pieni hiilijalanjälki tai jopa hiilineutraali rakennus.
