Tänä koronakeväänä me kaikki joudumme miettimään suhdettamme kriisiajassa pärjäämiseen. Tästä on monilla vanhemmilla ja isovanhemmilla jo entuudestaan kokemusta. Suomessa on eletty läpi sota- ja pula-aikojen, koettu korkeaa lapsikuolleisuutta ja taloutta horjuttavia taantumia. Keräämme kaikki nyt omaa henkilökohtaista työkalupakkia, ja siihen saattaisi löytyä välineitä myös vanhempia sukupolvia jututtamalla. Samalla Suomi kokoaa eri kyvykkyyksiä toimimaan yhteiskunnan tasolla maajoukkuepaita päällä.
Yhteiskunnan resilienssiin eli sieto- ja toimintakykyyn kohdistuva tutkimus on vahvistunut viime vuosina. Tutkimusta tarvitaan, sillä uhka- ja häiriötilanteet tulevat lisääntymään nopeammalla aikavälillä suhteessa toisiinsa ja niitä voi olla samaan aikaan erityyppisiä. Turvallisuusskenaariot (terveys, talous, puolustus, geopolitiikka) kietoutuvat yhteen yhä vahvemmin. Näin on myös Covid19 kanssa, jonka vaikutukset voivat olla kauaskantoiset. Voimme jo nyt havainnoida eroavaisuuksia ihmisten valveutuneisuudessa ja sietokyvyssä. Erot yksilöiden välillä usein korostuvat uhka-, häiriö- ja riskitilanteissa.
Notkahtaako toiminnallisuus?
Resilienssistä puhuttaessa voi olla helpompi ymmärtää toimia eri tasojen avulla (yksilö/ ryhmä/yhteisö/organisaatio, kansallinen/kansainvälisesti kytkeytynyt). Kriittisiä toimintoja tarkastellessa järjestelmän resilienssiä voidaan havainnollistaa kuvaamalla sen toiminnallisuutta poikkeustilanteessa. Yksinkertaisimmillaan: mitä pienempi notkahdus toiminnallisuudessa, sitä parempi sieto- ja toimintakyky on.
Suomi on varautuneempi ja valmistautuneempi kohtaamaan häiriöitä kuin useimmat maat. Siitä huolimatta meidän tulee ketterästi kehittää toimintaamme ja oppia kevään tapahtumista, kun sen aika tulee. Käynnissä olevat systemaattiset arvioinnit ja ennakoinnit myös muista seurauksista ja vaikutuksista, kuten taloudesta, infrastruktuurin kehityksestä ja alueellisten eroavaisuuksien selvityksistä, ovat merkityksellisiä erityisesti päättäjille. Kun uhkat monimuotoistuvat, kasvaa mahdollisuus siihen, että uudenlaiset toimijat ovatkin pääroolissa kriisin hallinnassa. Esimerkiksi COVID19 osalta yksilöiden liikkuminen tai lentokenttien toiminta ja merkitys korostuivat.
Tällä hetkellä valtiot keskittyvät terveydellisten toimien implementointiin ja hyödyntämään laaja-alaista osaamista taudin etenemisen hillitsemisessä. Perustarvikkeiden, kuten suojavarusteiden saanti, korostuu ja samalla se syöttää uusia mahdollisuuksia yrityksille. Voimme tarvita joustavuutta uusien keinovalikoimien etsinnässä. Samanaikaisesti ilmenevät tapahtumat edellyttävät vahvaa kriisitilanteen johtamista, parhaaseen mahdolliseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja kansalaistoiminnan sujuvuutta. Hyvä viranomaistoiminta tarvitsee nyt tuekseen kyvykkyyksiä eri sektoreilta ja erityisesti sujuvaa kansalaistoimintaa. Tällaisissa tilanteissa pienikin yksilötason poikkeavuus voi aiheuttaa kauaskantoisia seurauksia yhteisöjen kautta.
Kriisivalmiutta parannetaan yhteistyöllä
Uskomme VTT:llä, että suomalaisella osaamisella ja laajalla yhteistyöllä pystytään tehostamaan yhteiskunnan kriisivalmiutta sekä kehittämää uusia ratkaisuja ja laitteita koronaviruksen hoitoon. Työskentelemme tämän yhteistyön kiihdyttämiseksi. VTT tukee asiantuntijatiedolla sekä tutkimus- ja kehitystoimilla viranomaisia ja yhteiskuntaa monipuolisesti tässä poikkeustilanteessa.
Valjastamme teknisiä kyvykkyyksiämme terveysteknologioiden kehittämiseen ja testaamme muun muassa suojavarusteiden kelpoisuutta. VTT:llä on terveysteknologiaan liittyviä nopean aikataulun hankkeita, joissa esimerkiksi materiaali- ja simulointiteknologioita voidaan suoraan soveltaa terveydenhuollon akuutteihin tarpeisiin. Tästä esimerkki on hanke koronaviruksen pikatestin kehittämiseksi sekä tutkimus koronaviruksen ilmassa leviämisen tuntemiseksi.
Oma yhteisö on tärkeä
Yksi käynnissä oleva tutkimusprojektimme (BuildERSproject.eu) keskittyy haavoittuvimman kansanosan oman resilienssin kehittämiseen. Eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä tarkastelu on kohdistunut juuri yksilöiden sosiaalisen sietokyvyn kehittämiseen. VTT:n johtava tutkija Riitta Molarius on tutkinut riskejä ja resilienssiä vuodesta 1994. Hän kommentoi tämänhetkistä, kevään 2020, poikkeustilannetta seuraavasti:
"Yhteiskunta on hyvin varautunut monenlaisiin asioihin, mutta uusien uhkien toteutuessa me emme enää ymmärrä tilanteen monisyistä olemusta emmekä sitä, mihin kaikkeen tilanne voi vaikuttaa. Se tulee nyt testattua, ja toivottavasti opittua tilanteen jälkeen. Yksi ulottuvuus on myös yhteisöjen oma resilienssi. Turvallisuuden pitää kasvaa ihmisistä itsestään; heille pitää antaa tietoa riskin ymmärtämisestä, ja auttaa heitä varautumaan siihen ja sietämään myös pientä epävarmuutta. Tässä omat sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä, oma yhteisö on tärkeä."
Eri näkökulmien vyyhti avautuu mallintamalla
Teknisten ja teknologisten tuotteiden ja käynnissä olevien prosessien tueksi tarvitsemme tietoon pohjautuvia, useista eri näkökulmista tarkastelevia analyyseja sekä ymmärryksen hyvistä käytänteistä eri tasoille kohdistettuina. Systemaattista mallinnusta voidaan hyödyntää useaan eri tarpeeseen, ns. vipuvarsien tunnistamiseen, niin epidemiologisesti kuin myös talouden kehityksessä ja infrastruktuurien riskeissä.
VTT:n CityTune-työkalut auttavat dataan pohjautuvan systeemidynaamisen mallinnuksen avulla arvioimaan jo tehtyjen sekä lähiaikoina tehtävien päätösten vaikutuksia yhteiskuntaan ja yrityksiin terveydelliseltä, taloudelliselta ja sosiaaliselta kannalta.
Voimavarojen mallinnus voidaan yhdistää alueen riskien sekä uhkien tunnistamiseen ja analysointiin. Käytänteiden luomiseen ja harjoitteluun tarvitsemme luottamukseen pohjautuvia vastuuryhmiä. Terveys ja talous ovat saaneet ja voivat edelleen saada uusia kontaktipintoja toisiinsa ja toisaalta perinteisemmät elämänolot, kuten ihmisen ja eläinten väliset raja-aidat, tulevat entistä merkityksellisemmiksi.
Tässä kriisissä on tärkeää toimia kaikilla tasoilla yksilöiden ja yhteisöjen vaikuttavuutta unohtamatta.
