Kunnossapidon avulla tehtävää tuotannon tehostamista on tutkittu VTT:llä pitkään. Eräs työkalu, jolla kunnossapitopalvelun tarjoaja ja sen ostaja voivat yhdessä tunnistaa tuotantojärjestelmän häiriötilanteita, joilla on haitallisia vaikutuksia tuotantolinjan tehokkuuteen, on keskeytys- ja syyanalyysi. Tätä analyysimenettelyä on mahdollista laajentaa myös kestävyyden (sustainability) kehityspotentiaalin arviointiin.
Keskeytys- ja syyanalyysi keskittyy taloudellisten tekijöiden, lähinnä tuotannon keskeytyksistä johtuvien tuo-tannon menetysten ja sitä kautta kehityskohteiden tarkasteluun. Keskeytys- ja syyanalyysin vaiheet on esitetty Kuva 1:ssa.
Menetelmän perusajatusta on mahdollista soveltaa myös muiden kestävän toiminnan näkökulmien eli ympä-ristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten, lähinnä työturvallisuuden tarkasteluun. Toiminnallista kuvausta hyödyntäen voidaan tunnistaa esimerkiksi mahdollisuudet jätteiden määrän vähentämiseen tai energian- ja materiaalinsäästöön ja arvioida eri tuotantoprosessin vaiheisiin liittyvien kunnossapitotöiden turvallisuutta (kuva 2).
Tuotannon keskeytyksistä ja suorista korjaavan kunnossapidon toimenpiteistä aiheutuu kustannuksia, jotka voidaan ilmaista keskeytysajan lisäksi myös rahassa, mikäli tuotantolinjan katetuotto ja keskeytyksestä toipumiseen tarvittavat kunnossapitotoimenpiteet ovat tiedossa. Keskeytys- ja syyanalyysin laajentaminen kattamaan myös muut kestävän toiminnan osatekijät, eli ympäristönäkökulma ja sosiaalinen näkökulma, edellyttää myös muunlaisten mittareiden käyttöönottoa.
Ympäristövaikutusten pienentämispotentiaalin arviointi
Ympäristövaikutusten tunnistaminen voidaan tehdä toiminnallisen jaottelun pohjalta. Tällöin käydään läpi kunkin toiminnot aiheuttamat päästöt (esimerkiksi veteen ja ilmaan), energiankulutus, materiaalien kulutus sekä vedenkäyttö. Kunkin osatekijän kohdalla mietitään, onko ko. toiminnon toteuttamisessa mahdollisuus pienentää päästöjä ja eri hyödykkeiden kulutusta ja jos on, millaiset vaikutukset muutoksella tuotannolliseen toimintaan olisi. Vaikutukset voivat olla suoria kustannuksia tai vaikutuksia tuotantoon, jotka voidaan muuntaa rahaksi alkuperäisen keskeytys- ja syyanalyysin perusajatuksen mukaisesti. Ympäristövaikutusten tunnistamiseen ja toimenpiteiden valintaan muodostettu prosessi on esitetty kuva 3:ssa.
Turvallistamispotentiaalin arviointi
Sosiaalisesta näkökulmasta tärkein asia on sekä tuotanto- että kunnossapitotyötä tekevien henkilöiden turvallisuus. Tuotantoprosessin vaarat työntekijöille voidaan tunnistaa esimerkiksi työn turvallisuusanalyysin avulla, jossa eri työtehtävät jaotellaan vaiheisiin ja tunnistustyö tehdään vaihe vaiheelta. Samaa menetelmää voidaan käyttää myös kunnossapitotöiden vaarojen tunnistamiseen, mikäli työ on vaiheistettavissa. Työn turvallisuusanalyysin vaiheet on esitetty kuva 4:ssa.
Henkilöturvallisuuden arviointi rahamääräisenä on eettisesti arveluttavaa, joten on suositeltavaa poistaa tai minimoida kaikki henkilöturvallisuutta uhkaavat vaarat tuotantoprosessista tai kunnossapitotyöstä, mikäli niiden aiheuttama riski arvioidaan suureksi.
Kunnossapitopalvelujen tarjoaja voi edellä esitetyn menettelyn avulla tunnistaa sekä omassa että asiakasyrityksen toiminnassa potentiaalisia kohteita, joilla toiminnan kestävyyttä voidaan parantaa eri tavoin. Joissain tapauksissa löydökset voivat olla ristiriitaisia, esimerkiksi ympäristönäkökulman parempi huomioiminen voi aiheuttaa lisäkustannuksia, mutta usein toiminnan muuttaminen esimerkiksi turvallisemmaksi ei vaadi suuria lisäinvestointeja. Joissain tilanteissa toiminnan turvallistaminen saattaa myös nopeuttaa toimintaa ja siten nostaa järjestelmän tuottavuutta.
