Tekoälyhype liikkuu lujaa ja lentää korkealla. Vievätkö koneet kohta työpaikat, huolehtivat vanhuksista ja ajavat autoja? Korvaako robotti ihmiskontaktin täysin? Julkista keskustelua hallitsevat valitettavan usein nämä kärjekkäät ääripäät; teknologiahype ja uhkakuvat. Halusimme kurkistaa niiden taakse ymmärtääksemme, miten tekoäly todellisuudessa näkyy yritysten arjessa. Kävimme keskustelemassa tekoälystä palvelualojen yrityksissä. Halusimme pitää jalat maassa ja selvittää ensimmäiseksi itsellemme, sitten muille, mitä annettavaa tekoälyllä voisi olla nimenomaan palveluliiketoiminnassa.
Liiketoimintanäkökulma edellä
Löysimme tekoälystä kiinnostuneita yrityksiä, sitä jo eri tavoin soveltaneita yrityksiä ja ennen kaikkea paljon mahdollisuuksia. Tekoäly nähdään tärkeänä kilpailuaseman vahvistamisen kannalta, jopa merkittävänä kilpailuetuna. Kun ei päästetäkään teknologianörttejä ensimmäisenä irti eikä olla tekemässä IT-projektia, tärkeiksi kysymyksiksi nousevat esim. seuraavat: Millaisia johtamistaitoja tekoälypalveluiden kehittäminen vaatii? Kuinka kehittäminen pitäisi organisoida liiketoimintanäkökulmasta?
Konsulttiyhtiö EY:n tekemän tutkimuksen mukaan 95 % suomalaisyritysten johdosta uskoo yritystensä hyödyntävän tekoälyä ja koneoppimista sisäisissä toiminnoissa jo vuonna 2020. Noin kolmannes yrityksistä ei kuitenkaan ole vielä päässyt alkuun. Tekoälyä ja koneoppimista hyödynnetään sisäisistä toiminnoista eniten liiketoiminnan tehostamisessa.
Ensimmäiset askeleet otettu
Suomalaisilla palveluyrityksillä on jo kokemuksia tekoälystä ja koneoppimisesta. Sähköisen taloushallinnon palveluihin erikoistunut Administer panostaa ohjelmistorobotiikkaan rutiiniprosessien automatisoinnissa. Robotti voi esimerkiksi hoitaa automaattisesti laskun tiliöinnin ja jopa oppia, millaisia laskuja tietyltä asiakkaalta tulee.
Mielenkiintoinen on myös henkilöstöpalveluyritys VMP:n lähestymistapa, jossa ohjelmistorobotit inhimillistetään: robotit ovat työkavereita, joilla on nimet ja jopa työsopimukset. Uusi digikollega helpottaa muiden työtä.
Eräänlaisia robotteja ovat myös pienet miehittämättömät ilma-alukset, joita suomen kielessäkin on ruvettu kutsumaan droneiksi. Maailmalla suuret jakelijat Amazon ja UPS testaavat jo droneja kuljetuksissaan. Kansainvälinen turvallisuuspalvelukonserni Securitas on aloittanut yhteistyön suomalaisen RumbleToolsin kanssa ja aikoo hyödyntää droneja vartioinnissa.
Tekoälyn liiketoimintamahdollisuudet
Tekoälyn liiketoimintamahdollisuudet voidaan jakaa alla olevan nelikentän mukaisesti. Suomalaiset palveluyritykset ovat vielä vahvasti vasemmassa alakulmassa, jossa kehitetään prosessia datan avulla. Tuotevalikoiman hallinta, markkinoinnin kohdentaminen ja sisäisten prosessien tehostaminen ovat kohteita, joissa data-analytiikka on jo käytössä. Osa yrityksistä on hankkinut valmiin ratkaisun, toiset taas ovat tehneet itse tai partnerin kanssa.
Kiinnostusta on eri datalähteiden ja avoimen datan yhdistämiseen, jolloin tullaan nelikentän vasempaan yläkulmaan. Toisaalta myös tekoälyn strategiset mahdollisuudet on tunnistettu, jolloin on mahdollista edetä bisnesmallia muuttavaan suuntaan. Uudenlaisten palvelujen kehittämistä ja henkilöstön osallistamista pidettiin keskusteluissamme keskeisenä onnistumistekijänä. Yhdessä ja erilaisilla kokeiluilla opitaan ymmärtämään tekoälyratkaisujen hyötyjä ei vain asiakkaille vaan myös henkilöstölle: miten ne vähentävät yksitoikkoista toistotyötä ja auttavat monimutkaisessa analysoinnissa sekä tilannekohtaisessa, jopa ennakoivassa päätöksenteossa. Näin myös kehitetään yhdessä työn- ja vastuunjakoa henkilöstön ja teknologian kesken sekä uusia organisointi- ja johtamistapoja edistämään uusien teknologisten mahdollisuuksien monipuolista ja systemaattista hyödyntämistä. Varsinaisten disruptiivisten mallien nähtiin tyypillisesti tulevan alan ulkopuolelta; vielä ei ole rahkeita olla itse se radikaali uudistaja.
Ennakkoluulottomasti ja kokeillen liikkeelle
Haasteita tekoälyn hyödyntämisessä ovat esim. henkilöstön sitouttaminen, juridiset ja eettiset kysymykset sekä uskallus. Kuinka tunnistaa disruptiiviset ideat ja lähteä uudistamaan kokonaisia prosesseja? Kuka vastaa, jos robotti tekee virheen, on avoin kysymys vielä monella muullakin alalla kuin palveluliiketoiminnassa. Datan laatu ja esikäsittely ovat teknisen toteutuksen suurimpia ongelmia – siivoustyö vie paljon aikaa. Tietosuoja-asetukset saattavat vaikeuttaa markkinointia, eivätkä viranomaiset aina pysy murroksen mukana. Tärkeää on myös säilyttää yrityksen brändi-imago eikä lähteä suin päin kehittämään uutta.
Moni yritys on kiinnostunut tekoälyn liiketoimintamahdollisuuksista, aika ja osaaminen vain eivät tunnu riittävän. Puuttuu jäsentynyt näkemys, miten juuri meidän tulisi lähteä liikkeelle tai miten edetä satunnaisista kokeiluista järjestelmällisempään tekoälyn hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Tarvitaan benchmarking-mahdollisuuksia ja rohkaisevia esimerkkejä, ennakkoluulotonta kokeilevaa kehittämistä sekä osallistavia kehittämistapoja. Tässä VTT toimii kumppanina, monipuolisena yrityskohtaisena asiantuntija-apuna sekä laajemman yritystä kiinnostavan verkoston kokoajana ja luotsaajana. Jos kiinnostuit, otathan rohkeasti yhteyttä!
