Energian, polttoaineiden ja muiden elinkustannusten nousu sekä toisaalta yksityistieavustusten lasku ovat lisänneet maaseutualueiden taloudellisia haasteita. Asiaa selvittivät VTT ja Vaasan yliopiston Maaseudun energia- ja liikenneköyhyys ilmiöinä -hankkeessa. Tutkimuksen perusteella on laadittu toimintasuositukset, joiden tavoitteena on vähentää liikenne- ja energiaköyhyyttä maaseutualueilla.
VTT:n ja Vaasan yliopiston yhteistyönä tekemän tutkimuksen mukaan vain noin kolmanneksella maaseudun kotitalouksista arki jatkui ennallaan energia- ja liikennekustannusten noustessa. Suurin osa kotitalouksista joutui säästämään arjen menoista tai hankkimaan lisätuloja kohonneiden kulujen vuoksi. Joillakin ongelmat kasvoivat pitkäaikaisiksi, haitaten merkittävästi arjesta selviytymistä.
”Energiaköyhyys liittyy vahvasti sähkön ja muun energian kustannuksiin sekä asuinrakennuksen kuntoon. Liikenneköyhyyteen liittyvät kustannusten ja liikkumisvaihtoehtojen lisäksi erilaiset liikkumistarpeet, etäisyydet ja palveluiden saatavuus. On alueita, joissa joukkoliikennettä ei ole, naapurit ovat kaukana eikä taksipalvelujakaan ole aina saatavilla”, sanoo johtava tutkija Jenni Vestinen VTT:ltä.
Digitaaliset palvelut ja digitaidot heijastuvat myös energia- ja liikenneköyhyyteen. Esimerkiksi sähköhintojen vertailu, liikennevuorojen selvittäminen ja viranomaisasiointi tapahtuvat pääosin verkossa, mikä asettaa haasteita digitaidottomille. Toisaalta digitaitoisille sähköiset palvelut tuovat helpotusta jokapäiväiseen elämään.
Energiaköyhyyttä on tutkittu EU-tasolla pidempään kuin liikenneköyhyyttä. Liikenneköyhyydestä puhutaan, kun henkilön tai kotitalouden liikkumismahdollisuudet ovat rajalliset olennaisten palveluiden ja toimien äärelle. VTT:n ja Vaasan yliopiston hanke on ensimmäinen, joka käsittelee energia- ja liikenneköyhyyden kokonaisuutta maaseutualueiden näkökulmasta.
Ennakointia ja kulujen keventämistä – yhteistyötä tarvitaan
Hankkeessa on laadittu suositukset toimenpiteiksi, jotka auttavat vähentämään sekä liikenne- että energiaköyhyyttä. Suosituksissa todetaan, että maaseutualueilla julkisen sektorin järjestämiä kuljetuksia tulisi yhdistellä ja avata kaikille käyttäjäryhmille. Näin voitaisiin säilyttää kuljetuspalvelut ja hillitä kustannuksia. Myös yksityisautoilun kulujen keventämiseksi tulee laatia toimenpiteitä.
Suositusten avulla on tarkoitus parantaa saavutettavuutta ja infrastruktuuria. ”Yksityistiet ovat erityisen vahvasti maaseudun ilmiö. Tämän vuoksi niiden ylläpidon merkitys liikenneköyhyyden torjumisessa on suuri”, sanoo projektiasiantuntija Heli Siirilä Vaasan yliopistosta.
Energiakriisin aikana vuosina 2022–2023 käyttöön otetut tukitoimet eivät kohdistuneet tehokkaasti pienituloisiin, sillä omavastuuosuudet ja kynnysrajat olivat liian korkeita. Tämä tulisi huomioida, kun kehitetään mekanismeja energiakriiseihin varautumiseen.
Energiaköyhyyttä ehkäistään myös tukemalla haavoittuvien kotitalouksien korjausrakentamista ja energiatehokkuuden parantamista. Näin voidaan välttää tilanteita, joissa kotitaloudet joutuvat asumaan liian kylmässä, mikä voi olla haitaksi terveydelle.
”Kotitalouksien ja yritysten arki on kokonaisuus, jossa yksi ongelma voi lumipalloefektin tavoin aiheuttaa lisää ongelmia. Yksi toimija tai sektori ei voi ratkaista etenkään haavoittuvien ryhmien ja toimintarajoitteisten henkilöiden ongelmia. Tämä edellyttää yhteistyötä yli hallinnollisten rajojen”, Jenni Vestinen toteaa.
Tutkimusraportti julkaistaan helmikuun 2025 loppuun mennessä.
Maaseudun energia- ja liikenneköyhyys ilmiöinä (MaaElli) -hanke
Hanketoteuttajat: VTT ja Vaasan yliopisto
Rahoitus: Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut hankkeen Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista
Hankkeen kesto: 5/2023–2/2025
Hankekumppanit: Suomen evankelis-luterilainen kirkko / Kirkkohallituksen Diakonia ja yhteiskunta -yksikkö ja Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry / Maaseudun tukihenkilöverkko
Maaseudun energia- ja liikenneköyhyys ilmiöinä -verkkosivu
Lisätietoja:
Jenni Vestinen, johtava tutkija, TkT
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
jenni.vestinen@vtt.fi
040 750 5615
Heli Siirilä, projektiasiantuntija
Vaasan yliopisto
heli.siirila@uwasa.fi
029 4498 557
