Menestyminen työelämän kovenevien vaatimusten keskellä edellyttää sisua. VTT ja Helsingin yliopisto pureutuivat Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa sisun olemukseen ja merkitykseen esimerkiksi työelämässä pärjäämisen ja työhyvinvoinnin kannalta. Tutkimus on ensimmäinen laatuaan: tiettävästi koskaan ennen sisua ei ole tutkittu yhtä järjestelmällisesti ja monimetodisesti.
Työntekijöiden on nykyään pystyttävä moneen: on siedettävä painetta ja epävarmuutta, toimittava itseohjautuvasti, kehityttävä jatkuvasti ja ajateltava luovasti. Ymmärrys sisusta voi lisätä tietoa siitä, millaiset ihmiset menestyvät näissä olosuhteissa sekä siitä, voiko sisuun liittyviä ominaisuuksia kehittää.
VTT ja Helsingin yliopiston psykologian laitos selvittivät, mitä sisu on, kuinka sitä voisi mitata ja miten se heijastuu ihmisen käyttäytymiseen, suoriutumiseen ja hyvinvointiin. Sisua tutkittiin kyselyiden, laboratoriokoeasetelmien ja fysiologisten mittausten kautta. Sisua tutkittaessa on mitattu esimerkiksi yksilöiden stressireaktioita ja suoriutumista sisua vaativissa tehtävistä.
Hyvä, paha sisu
Sisu osoittautui moniulotteiseksi ominaisuudeksi. Parhaimmillaan se saa työntekijän käyttämään piileviä voimiaan ja etenemään sinnikkäästi kohti tavoitteitaan silloinkin, kun tämä vaatii itsensä ylittämistä. Pahimmillaan sisu voi myös johtaa haitallisiin käyttäytymis- ja toimintamalleihin. Se voi saada esimerkiksi ottamaan vastaan liian suuria haasteita, vaatimaan liikaa itseltä ja läheisiltä tai pyrkimään jääräpäisesti vääräänkin suuntaan.
"Tutkimuksissamme vahvistimme itsearvioidun sisun koostuvan useista alapiirteistä, jotka voidaan tiivistää kahdeksi erilliseksi piirteeksi, hyödylliseksi ja haitalliseksi sisuksi", sanoo yliopistotutkija Ilmari Määttänen Helsingin yliopistolta. Näitä ominaisuuksia voidaan mitata tutkimuksen puitteissa kehitetyllä kyselyllä. Kyselyn avulla voidaan tunnistaa henkilön erillisten sisupiirteiden tasoja ja näin parantaa itsetuntemusta. Tämä avaa mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja voi edistää työhyvinvointia ja palautumista sekä ehkäistä työssä uupumista.
Mittaridataa sisun vaikutuksesta
Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka sisu kytkeytyy henkilön biosignaaleihin ja aivoaktiivisuuteen voimakkaan hetkellisen stressin aikana. Tätä mitattiin laboratoriossa henkilöiden suorittaessa haastavia tehtäviä tai joutuessa upottamaan kätensä jääveteen. Tuloksia mallinnettiin koneoppimisen avulla.
"Henkilöt mm. arvioivat kiihtymystilaansa ongelmanratkaisutehtävän jälkeen. Kiihtyneimmiksi itsensä kokevilla tehtävän aikainen aivotoiminta oli kiivaampaa, kädet hikisemmät ja heillä oli myös korkea haitallisen sisun pistemäärä," kertoo erikoistutkija Johanna Närväinen VTT:ltä.
Mittauksia tehtiin myös työpaikoilla ja arkielämän kontekstissa. Osallistujien elimistön kuormitusta ja stressistä palautumista mitattiin kolmen viikon ajan mittalaitteiden, hyvinvointirannekkeen ja Moodmetric-älysormuksen avulla. Lisätietoa tunnetiloista ja tapahtumista kerättiin päivittäin pienillä kyselyillä.
Mahdollisissa jatkohankkeissa voitaisiin kartoittaa esimerkiksi sisun muuttumista ajassa ja tarkempia kognitiivisia strategioita liittyen sisuun.
Sisun olemusta etsimässä: tutkimushankkeen tuloksia esitellään Tiedekulmassa
Kiinnostuneiden on mahdollista kuulla aiheesta lisää perjantaina 14.2. Tiedekulmassa järjestettävässä Sisun olemusta etsimässä –tilaisuudessa, jossa esitellään yleistajuisesti tutkimuksen tuloksia. Tilaisuus on kaikille avoin ja se järjestetään Tiedekulman Fönsterissä 14.2.2020 klo 17.00-19.00. Osoite: Yliopistonkatu 4, Helsinki.
