Mistä vaatteessa olevat materiaalit ovat peräisin? Missä vaate on valmistettu, mitä kemikaaleja sen tuotannossa on käytetty? Millä tavoin vaatetta kannattaa huoltaa eliniän pidentämiseksi? Onko tuote ympäristöystävällinen? Miten kierrätän vaatteen, kun se on elinkaarensa lopussa? Vaatteisiin liittyy monenlaisia kysymyksiä. Tietoa on saatavilla hajanaisesti ja osiltaan tiedot ovat puutteellisia.
Kuva: Elina Onkinen, Aalto ARTS
Haastekilpailu toi yhteen osaajia eri organisaatioista
Osallistuimme syksyllä 2020 Suunnittelulähtöisten kiertotalousratkaisujen haastekilpailuun. Rakensimme yhteistyössä VTT:n, Aalto-yliopiston, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa konseptin, joka mahdollistaa läpinäkyvyyden tekstiiliarvoketjussa. Idea esiteltiin yrityksille ja muille sidosryhmille Circular Fair -tapahtumassa.
Miksi läpinäkyvyys on tärkeää
Suurin osa tekstiileistä valmistetaan uusiutumattomista, synteettisistä materiaaleista. Vuonna 2019 näiden osuus oli 63%. Viime vuosina paljon on puhututtanut myös esimerkiksi tekstiilien alkuperä ja työntekijöiden työskentelyolosuhteet.
Vuonna 2025 voimaan astuva EU:n jätedirektiivi edellyttää erillistä tekstiilijätteen keräystä. Suomessa tavoitteena on aloittaa keräys jo kahden vuoden kuluttua, vuonna 2023. Tarvitaan uusia kestäviä materiaaleja ja innovatiivisia ratkaisuja kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen. Kestävän tekstiilinkulutuksen mahdollistamiseksi kiertotaloudessa kuluttajat tarvitsevat ostopäätöksissään lisätietoja koko tekstiiliarvoketjusta ja sen vastuullisuudesta, tekstiilin kierrosta sekä ympäristövaikutuksista ja kestävyydestä, kuten tekstiilien hiilijalanjäljestä.
Lisätiedon saaminen kasvattaisi kuluttajien luottamusta ja kiinnostusta
Kysyimme tuhannelta suomalaiselta 20-65 -vuotiaalta kuluttajalta millaista tietoa he vaatteista tarvitsevat ostopäätöksensä tueksi ja missä muodossa he haluaisivat tiedon saada.
Hieman yli puolet (54%) suomalaisista koki, että vaatteista on nykyään saatavilla tarpeeksi tietoa, mutta toinen puoli (46%) kaipasi lisää tietoa vaatteiden koko elinkaaren ajalle, niin ostopäätöksen tueksi, käytön ajalle, vaatteen huoltamiseen kuin kierrätykseenkin. Kuluttajat kaipaavat tietoa etenkin vaatteen laadukkuudesta ja kestävyydestä (91%), käyttö- ja hoito-ohjeista (68%) sekä vaatteessa käytetyistä materiaaleista (69%) ja tuotantoprosessin kemikaaleista (55%). Toki vaatteiden käyttömukavuus (94%), ulkonäkö (86%) ja hinta (90%) olivat ostopäätökseen vaikuttavia seikkoja.
Pääsääntöisesti suomalaiset luottivat tietoon vaatteessa olevasta pesulapusta (80%), vaikka siinä toki tila on rajallinen. Myös myymälähenkilökunnan rooli on tärkeä luotettavan tiedon saannissa (66%). Näiden lisäksi kuluttajat etsivät tietoa internetistä joko brändin kotisivulta (58%) tai kauppiaan sivuilta (56%). Mainoksista, sosiaalisesta mediasta tai keskustelupalstoilta saatua tietoa ei pidetty kovin luotettavana. Avoimuus oli asia, jota kuluttajat ehdottomasti halusivat lisättävän.
Älypuhelin on luonnollinen osa tiedonhankintaa
Kuluttajien mielestä (74%) saatavilla oleva lisätieto vaatteista, arvoketjun läpinäkyvyys, lisäisi heidän kiinnostustaan ja luottamustaan kyseistä brändiä kohtaan. Suurin osa kuluttajista (68%) olisi kiinnostunut käyttämään omaa älypuhelintaan tiedonhakuun. Luonnollisesti nuoret (76%) olivat valmiimpia puhelimen hyödyntämiseen.
Kuluttajat kokivat, että puhelimen hyödyntäminen tiedon hakuun olisi helpoin ja nopein keino. Lisäksi sen käyttö olisi luonnollista, sillä laite kulkee aina mukana. Toisaalta, kaikkia ei puhelimen käyttö miellyttänyt etenkään kesken ostosten.
Haastekilpailun aikana hahmottelimme konseptia, jossa vaatteen pesulappuun tulisi QR-koodi, jonka avulla kuluttaja saisi lisätietoa vaatteesta luotettavasti ja yhdestä paikasta. Tieto hyödyttäisi kuluttajia ostopäätösten tekemisessä, kuten myös vaatteen koko elinkaaren ajan. Tämä kokonaisvaltainen ratkaisu auttaisi kuluttajia myös muuttamaan heidän tekstiilien kulutustaan yhä kestävämpään suuntaan.
