Lisätyn todellisuuden lopulliseen läpimurtoon tarvitaan fiksut sisällöt, jotka mahdollistavat todellista lisäarvoa antavat sovellukset kuluttajille ja ammattikäyttöön. Keskeisessä roolissa tässä ovat kaupunkien ja rakennusten 3D-mallit, big data sekä tekoäly.
Lisätty todellisuus (Augmented Reality, AR) iski kuluttajien tietoisuuteen viimeistään Pokemon Go -sovelluksen myötä kesällä 2016. Pitkään on ollut mahdollista myös erilaisten palveluiden ja turisti-informaation esittäminen kännykän AR-näkymässä. Kuluvan joulusesongin AR-hittejä ovat olleet Stockmannin augmentoitu jouluikkuna sekä virtuaalinen joulupukki myymälän käytävillä seikkailemassa.
Lisätyn todellisuuden uskotaan tulevan lähivuosina osaksi arkipäiväämme datalasien kevenemisen myötä. Tarvitaan kuitenkin myös riittävä motivaatio datalasien käyttämiseen – fiksu sisältö ja kontekstitietoisuus, jotka mahdollistavat hyödyllisen informaation tuomisen käyttäjän nähtäväksi ennen kuin hän osaa sitä pyytääkään.
Keskeistä sisältöä tulevaisuuden yhdistetyn todellisuuden sovelluksiin tarjoavat kaupunkien ja rakennusten 3D-mallit ja niihin liittyvä big data, joita suodatetaan käyttäjän tarpeisiin tekoälyn keinoin. Keskityn tässä blogissa erityisesti kaupungin ja rakennusten AR-sovelluksiin, joissa VTT:kin on jo pitkään ollut aktiivinen. Näiden lisäksi kehitämme mm. valmistavan teollisuuden AR-sovelluksia.
Kaupunkisovellukset
Kaupunkisuunnittelussa lisätyn todellisuuden avulla voidaan esittää hankkeen sidosryhmille, miltä suunniteltu rakennus näyttäisi todellisella rakennuspaikalla. VTT on tuonut lisättyä todellisuutta mukaan päätöksentekoprosessiin jo vuosikymmenen alussa. Alla olevissa kuvassa Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta arvioi Clarion-hotellin suunnitelmia AR-tableteilla vuonna 2012. Lisätyllä todellisuudella on myös esitelty rakennussuunnitelmia kansalaisille ja asukkaille, jotka näin voivat tarkastella suunnitelmia vaikka kukin omasta asunnostaan käsin.
Perinteisestä poikkeavana sisältönä, olemme toteuttaneet historiallisten valokuvien augmentointia kaupunkiympäristöihin yhdessä mm. Helsingin ja Lahden kaupunginmuseoiden kanssa. Videossa alla näkyy, kuinka sovellus toimii paikan päällä. Tulevaisuudessa tämän voisi ajatella toimivan vaikkapa käyttäjien tuottaman sisällön (valokuvien, videoiden ja kommenttien) perusteella, mikä tekoälyyn yhdistettynä mahdollistaisi myös aivan uudenlaiset sovellukset.
Uusia mahdollisuuksia lisätylle todellisuudelle tarjoavat 3D-kaupunkimallit, joita Helsingin kaupunki on julkistanut avoimena datana marraskuussa 2017. Visualisoinnin lisäksi 3D-kaupunkimalleja voidaan hyödyntää myös AR-sovellusten sisältöpankkina sekä AR:n edellyttämän tarkan kameraseurannan toteuttamiseen.
Ulkotiloissa käytettävän mobiilin AR:n ohelle syntyy parhaillaan uusia yhdistetyn todellisuuden (Mixed Reality, MR) esitysmuotoja. Yhtenä esimerkkinä on augmentoinnin toteuttaminen autonomisten lennokkien (dronien) 360-videonäkymään, joka voidaan jakaa reaaliaikaisena ja immersiivisenä monen käyttäjän ”etäkokemuksena” vaikkapa suunnittelukokouksiin.
Rakennusten sisällä
BIM-pohjainen suunnittelu mahdollistaa rakennusmallin ja siihen liittyvän metadatan esittämisen 3D:ssä. BIM-malleja tehdäänkin jo useimmista uusista rakennuskohteista. Niiden hyödyntäminen suunnitteluvaiheen jälkeen on kuitenkin vähäistä, ja rakennustyömailla toimitaan edelleen paperisten 2D-piirustusten varassa.
VTT on demonstroinut AR-menetelmiä rakennustyömaalla ensimmäisenä maailmassa jo 2010. Parhaillaan VTT kehittää Firan ja Sweco Rakennetekniikan kanssa BIM-pohjaisen suunnittelun käyttöönottoa korjausrakentamiseen; tavoitteena on mm. pienentää putkiremonttien kesto kuukausista viikkoihin. Menetelmiä on vast’ikään pilotoitu todellisessa saneerauskohteessa Helsingin Hernesaaressa.
Kuvassa työntekijän näkymä AR-sovellukseen Hernesaaren pilotissa.
Rakennuksiin liittyvää big dataa ovat erilaiset internetiin liittyvät tietolähteet, mm. IoT-sensorit, prosessien seuranta- ja simulointijärjestelmät, automaatiojärjestelmät, digitaaliset huoltokirjat jne. Nämä linkitettynä rakennuksen 3D-malliin muodostavat rakennukselle ns. digitaalisen kaksosen (Digital Twin), jossa tietolähteillä on valmiina myös koordinaatit AR-sovelluksia varten.
Visualisoinnin lisäksi AR-sovellus mahdollistaa myös interaktion ja raportoinnin taustajärjestelmiin rakennuksen laitteita kosketusnäytöllä klikkaamalla tai datalasien näkymässä osoittamalla. Käyttötarkoituksia ovat mm. talon huoltotoimet sekä teollisuuden prosessien monitorointi. VTT toteuttaa parhaillaan Otaniemen Digitalon laajuista AR-huollon opastuspilottia, joka on integroitu Granlund Managerin kiinteistöhuoltojärjestelmään. Esimerkkinä teollisuuden sovelluksista, alla olevassa kuvassa näkyy työntekijän AR-näkymä tehdashallin laitteisiin ja prosesseihin.
Lisätty todellisuus on jo todellisessa käytössä kuluttajille suunnatussa viihteessä ja mainonnassa sekä ammattilaispuolella mm. rakennusmallien visualisoinnissa sidosryhmille. Seuraavan sukupolven ammattisovellukset tulevat teollisuuden ja rakennusten elinkaarisovelluksiin, kuten huolto ja kunnossapito. Tekoäly ja big data mahdollistajina älykkäät kaupunkisovellukset tulevat lähivuosina myös kuluttajien käyttöön. Monialaisena ja vahvana tutkimusosaajana VTT:llä on erinomaiset mahdollisuudet toimia tämän kehitysprosessin suunnannäyttäjänä.
