Suomen väestöennuste vuodelle 2045 on heilahdellut viimeisten 15 vuoden aikana hurjasti. Uusien asuntojen tarve ei kuitenkaan heilu väestökehityksen mukaisesti. Miksi?
Vielä vuosien 2009 ja 2012 väestöennusteissa Suomen väkiluvun odotettiin kasvavan vuoteen 2045 mennessä yli kuuden miljoonan henkilön. Kasvu perustui omavaraisennusteeseen esimerkiksi miesten eliniän pitenemisen kautta. Nettomaahanmuuton taso oli tuolloin 15 000 henkilöä.
Kymmenen vuoden päästä näkymät olivat toisenlaiset. Omavaraisennuste kertoi syntyvyyden laskusta, ja vuoden 2045 väkiluvuksi ennustettiin enää 5,5 miljoonaa henkilöä. Väestönkasvu taittui, mutta asuntotuotannon kannalta ratkaisevampaa oli se, että aikuisten määrä jatkoi kasvuaan. Sen vuoksi asuntotuotantotarve kasvoi aikavälillä 2020–2040 keskimäärin 31 000–35 000 asuntoon.
Asuntotuotantotarpeen ylärajan oletuksena oli yksinasumisen yleistyminen, joka oli nähtävissä opiskelijoiden siirryttyä yleisen asumistuen piiriin vuonna 2017. Kysyntä kasvoi ja tarjontaa kasvattivat lainojen nollakorot. Suomessa aloitettiin vuonna 2021 ennätysmäärä asuntoja miesmuistiin: noin 46 000 kpl. Kaikkien aikojen asuntotuotannon ennätys on jo vuodelta 1973, jolloin rakennettiin yli 70 000 asuntoa.
Uudet ennusteet: väestökehitys muuttuu, asuntotuotantotarve pysyy samana
Uudessa Tilastokeskuksen virallisessa, vuoteen 2045 ulottuvassa väestöennusteessa tavoitellaan väkiluvuksi kuutta miljoonaa henkilöä. Valtiovarainministeriö käyttää matalampaa, noin 5,8 miljoonaan henkilöön päätyvää ennustetta. Ero tilastokeskuksen ennusteeseen tulee nettomaahanmuutosta: tuleeko Suomeen joka vuosi nettomaahanmuuttoa iisalmelaisten verran (reilut 20 000) vai kirkkonummelaisten verran (reilut 40 000)?
Näiden vaihtoehtoisten ennusteiden perusteella päädytään asuntotuotantotarpeessa 31 000–35 800 asuntoon vuodessa seuraavan 20 vuoden aikana. Väestönkasvun erilaisista odotuksista huolimatta uusien asuntojen tarve on sama kuin vuoden 2019 väestöennusteen perusteella laaditussa ennusteessa.
Asuntotuotantotarve ei siis ole suoraan luettavissa väestökehityksestä. Asuntojen kysyntään vaikuttavat jo mainittu aikuisten määrän muutos, asuinkuntien kokoonpano ja yksinasujien määrä sekä se, minne asuntoja tarvitaan.
Tarjontaan puolestaan vaikuttavat olemassa oleva asuntokanta, poistuvien rakennusten määrä ja rakennuskannan uusiutuminen esimerkiksi purkavan uudisrakentamisen seurauksena. Vuoden 2019 perusteella laaditussa ennusteessa tarve keskittyi suuriin kaupunkeihin, uudessa ennusteessa asukkaita on osoitettu myös näiden ulkopuolelle.
Miten väestöennuste ja asuntotarve-ennuste syntyvät?
Väestöennuste kertoo, miten väestö kehittyy, jos viimeaikainen väestökehitys jatkuisi muuttumattomana seuraavat vuosikymmenet. Asuntotuotantotarve-ennuste noudattaa osittain samaa periaatetta, mutta siinä on otettu huomioon myös tunnistettuja ilmiöitä, kuten yksinasumisen tai yhden vanhemman perheiden yleistyminen. Asuntotarve-ennuste keskittyy vakinaiseen asumiseen tarvittavien asuntojen määrään.
Tutustu Finanssialan, Kuntaliiton, Kuntarahoituksen, Rakennusteollisuuden ja ympäristöministeriön tuoreeseen asuntotarve-ennusteeseen, jonka VTT on tuottanut https://doi.org/10.32040/2242-122X.2025.T435
