Pakkauksen sisältämän ruoka-aineen määrää kuvataan usein sen painon tai tilavuuden mukaan. Moni meistä tietää, että litran maitopurkissa on noin 1 kg maitoa. Kilogrammoja ja litroja ei voi kuitenkaan noin vain verrata keskenään. Vertailu on mahdollista vain, jos tunnemme aineen tiheyden. Maailman metrologiapäivä muistuttaa meitä monenlaisten mittausten tärkeydestä maailman ruokajärjestelmälle.
Iltasanomat uutisoi pääsiäisviikolla somekohusta, joka koski perunapussin todellista painoa [1]. Keskustelun innoittamana IS tutki joidenkin ruokakaupoista satunnaisesti otettujen ruokapakkausten määrää koskevat merkinnät ja vertasi niiden todelliseen sisältöön. Silmäni kiinnittyivät erityisesti maitopakkauksia koskeviin tuloksiin: maidon määrää tutkittiin punnitsemalla eli mittaamalla maidon massa kilogrammoina (tai grammoina) vaikka pakkauksessa maidon määrä ilmoitetaan litroina eli tilavuutena. Jotta näitä voidaan verrata keskenään, pitää tietää maidon tiheys; massa näet saadaan kertomalla tilavuus tiheydellä.
Kotioloissa monet meistä ovat tottuneet arvioimaan jonkin kappaleen painoa vertaamalla sitä litran maitopurkin painoon, mikä onkin toimiva keino, koska maidon tiheys on likimäärin 1 kg/litra eli yhden maitolitran massa on noin 1 kg. Jos sen sijaan ostat litroina mitatun määrän mansikoita, saat todennäköisesti eri kerroilla tuokkoset, joiden massa eroaa selvästi toisistaan, koska mansikoiden vaihteleva koko ja muoto vaikuttavat suuresti mansikka-annoksen kokonaistiheyteen.
Luotettava mittaaminen on edellytys toimivalle ruokahuollolle
Vaikka tilavuuden mittaus tuntuu äkkiseltään helpolta ja näppärältä käyttäen tunnetun tilavuuden mitta-astiaa, punnitus eli massan määritys on kuitenkin useimmissa tapauksissa tarkempi tapa määrittää jonkin aineen määrä. Tämä johtuu lähinnä siitä, että mitta-astian täyttö on epätarkkaa ja lämpötila vaikuttaa merkittävästi mitta-astian ja mitattavan aineen tilavuuteen.
Monen kuiva-aineen kuten jauhojen massaan vaikuttaa suuresti niiden sisältämä kosteus. Samasta viljamäärästä kilogrammoina saadaan merkittävästi vähemmän jauhoja, jos viljan kosteus on suurempi. Maailmassa tuotetaan vuosittain lähes 800 miljoonaa tonnia vehnää [2] ja sen kaupan arvo on luokkaa 200 miljardia euroa. Myymällä hieman kosteampaa viljaa tuottaja voisi saada paremman tuoton vehnälleen ja samalla säästää paljon energiaa vaativassa kuivausprosessissa. Toisaalta vehnän ostaja joutuisi ostamaan enemmän saadakseen tuotettua saman määrän jauhoa eli hänen kulunsa kohoaisivat.
Sekä kosteus että tiheys ovatkin tärkeitä – mutta eivät ainoita – viljan laatua kuvaavia parametrejä, joita viljakaupassa mitataan massan lisäksi. Näiden mittausten luotettavuuden varmistaminen kansainvälisesti uskottavalla tavalla on elinehto toimivalle viljakaupalle ja siten maailman ruokahuollolle.
Turvallista ruokaa reilulla hinnalla
Palataanpa vielä IS:n punnitsemiin maitopurkkeihin. Jo vuosia sitten siirryin käyttämään lähes yksinomaan rasvatonta maitoa (joulupuuron valmistusta lukuun ottamatta). Nyt viime vuosina olen alkanut suosia enenevässä määrin kauramaitoa. Tällä muutoksen tiellä minulle on tullut osaksi ostotapahtumaa tarkastella purkin kyljessä olevaa tuoteselostetta. Tarkastelua helpottaa huomattavasti se, että vaikkapa rasvan määrä ilmoitetaan siinä aina samoissa yksiköissä eli grammoina vaikka purkin sisältämä maitomäärä ilmoitetaankin litroina. Eri tuotteiden ja tuotekokojen välistä vertailua helpottaa se, että tuoteseloste kertoo rasvan määrän sadassa grammassa maitoa. Tuotannon laadunvarmennus yhdessä viranomaisten valvonnan kanssa varmistavat, että voin näihin tietoihin riittävässä määrin luottaa.
Toukokuun 20. päivänä vietettävä Maailman metrologiapäivä on tänä vuonna omistettu maailman ruokajärjestelmän toimivuuden mahdollistavalle mittaustoiminnalle. Luotettavat mittaukset ovat tärkeitä paitsi oikeudenmukaiselle hinnoittelulle myös käyttämämme ruoan turvallisuudelle. Tästä voit lukea lisää Ruokaviraston, Suomen ympäristökeskuksen, Säteilyturvakeskuksen, Tullin, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ja VTT:n yhteisestä artikkelista.
---
[1] https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000009506369.html
[2] https://www.vyr.fi/fin/markkinatietoa/viljataseet/maailma/
