Nykyään lähes kaikki strategiset keskustelut ylemmän johdon kanssa alkavat teknologisen muutoksen, kestävyyden ja viime aikoina geopoliittisen myllerryksen keskeisistä vaikutuksista. Megatrendit luovat yhteisen viitekehyksen toimintaympäristön analysointiin. Ne mahdollistavat strategian asettamisen laajempaan kontekstiin ja ulkopuolisen näkökulman huomioinnin. Megatrendit ovat aina läsnä ja vaikuttavat toimintaamme.
Henkilökohtaisesti minulla on viha-rakkaussuhde megatrendeihin - enkä luultavasti ole ainoa. Rakastan niitä, koska ne ovat keskeinen osa tulevaisuuteen suuntautuvaa strategista ajattelua. Vihaan niitä, koska ne harvoin yllättävät ensi silmäyksellä.
Megatrendien ei kuitenkaan ole tarkoitus yllättää ketään. Jos ne pääsevät yllättämään, on luultavasti jo pulassa. Megatrendit eivät ole villityksiä tai kausimuotia. Lisäksi ne saattavat tarjota haasteita, jos niiden parissa viettää aikaa.
Epävarmassa ja monimutkaisessa maailmassa megatrendit voivat olla vakain ja luotettavin osa strategista ajatteluamme. Megatrendit toiminnassaan perusteellisesti huomioiva yritys tuskin epäonnistuu.
Perusteellinen suhtautuminen megatrendeihin edellyttää paljon työtä, mikä usein jää huomioimatta strategiaprosesseissa. Megatrendien on oltava hyvin kontekstualisoituja ja kytköksissä senhetkiseen haasteeseen. Niitä kannattaa tarkastella syvällisemmin. Koska megatrendit kehittyvät pitkillä aikaväleillä, niiden analysointiin on käytettävissä valtavasti dataa.
Vilkaistaan esimerkiksi kaupungistumista. Numerot ovat selkeitä. Kaupungeissa asuvan väestön maailmanlaajuisen osuuden ennustetaan kasvavan tasaisesti nykyisestä 56 prosentista 63 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Merkittävin kasvuennuste on Intiassa, jossa kaupunkiväestön lukumäärä tulee olemaan 415 miljoonaa nykyistä enemmän vuonna 2050. Kehittyneillä alueilla ja korkean tulotason maissa valtaosa väestöstä, eli 80–100 prosenttia, asuu jo kaupungeissa.
Kehitys ei kuitenkaan ole täysin lineaarista. Koronaviruspandemian aikana uudet nousevat kaupungit ovat menestyneet, kun ihmiset pakenivat kalliista kansainvälistä keskittymistä, kuten New Yorkista ja Lontoosta. He suuntasivat edullisempiin ja harvemmin asuttuihin, mutta kulttuurisesti monimuotoisiin kaupunkeihin. Kaupungeista tulee teknologisesti älykkäämpiä, mutta myös ihmiskeskeisempiä kaupunkisuunnittelun kannalta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt vaativat kaupunkien infrastruktuurilta selviytymiskykyä. Liikenteen sähköistyminen ja yksityisajoneuvojen väheneminen ovat suuria haasteita kaikille suurkaupungeille. Luovat urbanistit kehittävät 15 minuutin kaupunkeja, joissa on mikrometsiä, monikäyttöisiä asuinalueita ja verkon ulkopuolisia sähköjärjestelmiä. Älykaupunkiutopiat haastavat nykyistä ajatteluamme siitä, mikä kaupungeissa on mahdollista.
Kaikki nämä kaupungistumisen megatrendin alatrendit ja vastatrendit vaikuttavat yrityksiin. Epävarmassa ja monimutkaisessa maailmassa megatrendit voivat olla vakain ja luotettavin osa strategista ajatteluamme. Megatrendit toiminnassaan perusteellisesti huomioiva yritys tuskin epäonnistuu.
Perusteellinen suhtautuminen megatrendeihin edellyttää paljon työtä, mikä usein jää huomioimatta strategiaprosesseissa.
VTT:n tuoreessa megatrendiraportissa: Leading towards a better future johtavat business intelligence ‑osaamisen ja strategisen ennakoinnin asiantuntijamme esittelevät yleiskatsauksen joistakin olennaisista megatrendeistä, jotka tulevat vaikuttamaan yrityksiin tulevalla vuosikymmenellä. Olemme tiivistäneet nämä trendit helposti omaksuttavaan, mutta perusteellisesti tutkittuun yleiskatsaukseen, joka auttaa päätöksentekijöitä kiteyttämään suuntansa tulevalle vuosikymmenelle. Ole hyvä!
Pauli Komonen
Tutkija
Strateginen ennakointi
Lähteet:
Gensler (2020): The Rise of Second-Tier Cities. https://www.gensler.com/blog/the-rise-of-second-tier-cities
Statista (2021): Global megacities.
