Mittaustieto on avainasemassa, kun päätöksiä tehdään poliittisilla areenoilla, terveydenhuollossa ja teollisten prosessien ohjauksessa. Mitä epämääräisempää ja luotettavuudeltaan epäselvempää tieto on, sitä helpompaa sitä on käyttää harhaanjohtavasti ja vaikuttaa huomaamattomasti päätöksentekoon. Metrologin työkalupakista löytyy tätä vastaan varsin tehokas väline: metrologinen jäljitettävyys.
Luotettava ja selkeästi lähteistetty mittaustieto ehkäisee vääriä tulkintoja
Selaillessani hiljattain nettisivuja osuin Ilmatieteen laitoksen mainioille sivuille, jonka avulla voi tarkastella vaikkapa jonkin kuukauden keskilämpötiloja eri vuosina. Testasin, kuinka hyvin omat muistikuvani menneiltä vuosilta vastaavat Ilmatieteen laitoksen keräämää mittausdataa.
Muistikuvani lämpimästä kesäkuusta 1988 ja kylmästä kesäkuusta 1994 perustuvat perhetapahtumiin liittyviin vahvoihin muistoihin. Ja toden totta, kesäkuussa 1988 keskilämpötila Vantaalla näyttää olleen 17,5 °C kun se kuusi vuotta myöhemmin oli 4,8 °C alhaisempi.
Sen sijaan minulla ei ole erityisiä kesäkuun lämpötilaan liittyviä muistikuvia vuosilta 1999–2000. Jos joku väittäisi omiin muistikuviinsa vedoten, että myös kesäkuu 2000 oli varsin lämmin, saattaisin sen uskoa – ellen pystyisi sitä tarkistamaan Ilmatieteen laitoksen aikasarjasta ja toteamaan, että väittäjä erehtyi vuodella.
Samalla tavalla voidaan vaikuttaa päättäjien mielipiteeseen ja merkittävienkin päätösten tekoon joko tahallaan tai tahattomasti, mikäli esitetään mittaustietoa niin, ettei siitä ilmene tiedon luotettavuutta ja lähdettä. Mahdollisuus tarkistaa tiedon paikkansapitävyys ja riittävän usein tehtävät tarkistukset minimoivat tietopohjaan liittyvät virheet päätöksenteossa.
Metrologinen jäljitettävyys mahdollistaa luotettavuuden tarkistamisen
Vastavalitut edustajat EU:n, Englannin ja Ranskan parlamenteissa ovat heti työtään aloittaessaan vaikeiden päätösten edessä: Miten edistää kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta niin, että rahat riittävät kaikkeen tarpeelliseen?
Päätöksenteon pohjaksi he tarvitsevat monenlaista tutkittua tietoa mm. ilmastonmuutoksesta, energian tuotannosta ja käytöstä, päästöistä ja teknologian kehityksestä. On ensiarvoisen tärkeää, että tutkimuksissa käytettyjen mittaustulosten luotettavuus on varmistettu ja hyödynnetty tuloksia analysoitaessa.
Valtioiden välinen ns. metrisopimus tarjoaa pohjan maailmanlaajuiselle menettelylle mittaustulosten laadunvarmennukselle. Sen mukaisesti toteutettu metrologinen jäljitettävyys linkittää yksittäisen mittaustuloksen kansainvälisesti hyväksyttyyn SI-mittayksikköjärjestelmään niin, että mittaustuloksen luotettavuus tunnetaan ja voidaan aina jälkikäteen tarkistaa. Useimmat teollisuuden ja laboratorioalan sekä kaupankäynnin mittaustoimintaa säätelevät standardit ja lainsäädäntö edellyttävät metrologisen jäljitettävyyden toteutumista ainakin toiminnalle kriittisten mittausten osalta.
Jäljitettävyys varmistaa mittaustulosten vertailukelpoisuuden
Käytännössä jäljitettävyys toteutetaan siten, että mittauksiin käytettävän mittalaitteen toiminta varmistetaan säännöllisesti vertaamalla sitä tunnettuun referenssiin ja huomioimalla mittaustilanteessa vaikuttavat virhelähteet. Referenssinä käytetty laite on puolestaan linkitetty vertailuketjun kautta kyseisen mittayksikön kansainvälisesti hyväksyttyyn määritelmään.
Kun mittausepävarmuus on kaikissa vaiheissa asianmukaisesti määritetty ja tulokset dokumentoitu, mittaustuloksen luotettavuus voidaan ilmaista kvantitatiivisesti mittausepävarmuutena. Dokumentoitujen menettelyjen ja tulosten ansiosta metrologinen jäljitettävyys voidaan osoittaa vielä pitkänkin ajan kuluttua mittaustapahtumasta.
Jotta mittayksiköt olisivat yhtä suuret kaikkialla ja mittaukset vertailukelpoisia, VTT MIKES ja muut kansalliset metrologialaitokset ympäri maailmaa ylläpitävät ja kehittävät SI-mittayksikköjärjestelmää. Niiden tekemät mittaukset ja kalibroinnit ovat huipputarkkoja, jotta pitkienkin jäljitettävyysketjujen päässä olevat mittalaitteet vielä täyttäisivät käyttäjiensä vaatimukset. Kansalliset akkreditointielimet (Suomessa FINAS ) puolestaan tekevät riippumatonta pätevyyden toteamista, jotta mittaustuloksia käyttävien olisi helppoa varmistua jäljitettävyyden toteutumisesta.
Tutkimuksella entistä luotettavampia analyysejä
Niin päätöksenteossa kuin prosessin ohjauksessa mittaustuloksia kerätään ja analysoidaan, jotta voitaisiin ennakoida tulevaa ja arvioida erilaisten vaihtoehtojen vaikutusta erilaisilla aikajänteillä. Jos tarkastellaan vaikkapa kesäkuun lämpötiloja Helsingissä eri vuosina ja vuosikymmeninä, on tärkeää huomioida mittaushetkellä vaikuttaneiden virhelähteiden lisäksi aikojen saatossa tapahtuneet muutokset mittalaitteistoissa ja menetelmissä – varsinkin jos mittauspaikkaa on jouduttu vähän muuttamaan esimerkiksi uudisrakentamisen tieltä.
Ennakoinnin tarkkuutta pyritään koko ajan parantamaan kehittämällä uusia mittausteknologioita. Jotta ne saadaan maksimaaliseen hyötykäyttöön, tarvitaan myös kehittyneempiä laadunvarmennustekniikoita.
VTT MIKES on vahvasti mukana Euroopan metrologian tutkimusohjelmissa kehittämässä uusia menetelmiä laajasti teollisuuden ja yhteiskunnan käyttöön. Näin voimme varmistaa, että metrologinen jäljitettävyys on jatkossakin käyttökelpoinen ja tehokas työkalu epämääräisellä tiedolla vaikuttamista vastaan.
