Muistatko, kun kahviloissa ja ravintoloissa oli kahvin kanssa tarjolla kermaa? Suuren maitokannun vieressä nökötti pienempi nekka, josta lirutettiin kermaa kahvin sekaan. Toiset rakastivat, toiset inhosivat sitä, mutta yhtä kaikki: kerma oli kahviloiden ja juhlapöytien arvokas vakitarjottava.
Kermaa on arvostettu varsinkin agraariyhteiskunnassa, ja arvostus jatkui vielä pitkään kaikissa yhteiskuntakuokissa. Sitä heijastavat edelleen vanhat sanonnat kuten ”kuoritaan kermat päältä” tai ”kerma” viittamassa yhteiskunnallisesti merkittäviin ihmisiin.
Sitten kerma yhtäkkiä katosi, eikä juuri kukaan tunnu kaipaavan sitä. 2000-luvulla syntynyt sukupolvi ei koskaan tottunutkaan kerman makuun ja saattaa siksi karsastaa esimerkiksi kermakakkuja.
On vaikea sanoa, milloin kerma tarkalleen ottaen katosi kahvipöydistä. Arvioimme, että se tapahtui Suomessa noin viidessä vuodessa. Vuonna 2018 ruotsalainen Oatly toi kauramaidon Suomen markkinoille. Menekki oli niin kova, että monien kauppojen hyllyt ammottivat tyhjinä. Kauramaitoa joutui erikseen kyselemään kahviloissa ja lounasravintoloissa, joissa se oli laitettu piiloon ”erikoisruokavaliot”-hyllykköön.
Kerman häviäminen ja sen korvaaminen vähemmän rasvaisella tai kasvipohjaisella tuotteella on yksi esimerkki kuluttajien toteuttamasta vastuullisuusteosta. Kauramaito löysi tiensä erityisesti kaupungeissa asuvien suomalaisten kahviin niin pian, että se on syrjäyttänyt kerman lisäksi usein myös maidon. Se kelpaa niin laktoosi-intoleranteille kuin ympäristötietoisille kuluttajille. Esimerkiksi S-ryhmässä kauramaidon myynti on 10 vuoden ajan jopa viisitoistakertaistunut (Ylen uutinen ).
Vastuullisuutta korostavat yritykset eivät kuitenkaan voi nojautua trendien tai itsestään tapahtuvan muutoksen varaan. Kuluttajat voivat toimia tiedostavasti ja vastuullisesti, mutta tarvitsevat jossakin vaiheessa myös tukea muutokseen: ”Voisin kokeilla tuota uutta tuotetta tai reseptiä ”-ahaa-elämystä. Tuotteiden näkyvyys ja sijoittelu kaupassa on silloin avainasemassa.
Teimme tällaisen kokeilun Osuuskauppa Arinan kanssa EIT Food-rahoitteisessa SUCCESS-projektissa. Kokeilussa Tornion Prisman hedelmä ja vihannes-osastolle tuotiin tarjolle muutaman kasvisruoan reseptit ja kaikki valmistukseen tarvittavat raaka-aineet samaan paikkaan. Kokeiluun kiinnitti huomiota noin 30 % kaupassa asioineista asiakkaista. Lähes 80 % kasvisruoasta kiinnostuneista, mutta myös 30 % asiakkaista, jotka eivät yleensä valmista kasvisruokaa, koki esillepanon inspiroivana. Osa asiakkaista uskaltautuikin kokeilemaan uusia reseptejä.
Toimenpiteitä, jotka tukevat tottumista kasvispainotteisempaan ruokaan, tehdään muuallakin. Useassa lounasravintolassa kasvisruoka on tarjolla ennen lihavaihtoehtoa, ja päiväkodeissa ja kouluissa on kasvisruokapäiviä. Helsingin yliopisto ilmoitti vuonna 2022, että konferenssivieraille järjestettävillä vastaanotoilla ja yliopiston juhlissa tarjotaan vain vegaanista ruokaa. Sama trendi on näkynyt myös monissa kansainvälisissä kokouksissa.
Kauramaidon suosion kasvu on osoitus siitä, kuinka nopeasti makumme ja arvomme voivat muuttua. Siksi on kiinnostavaa pohtia, mikä on seuraava ruoka-aine, joka katoaa pöydiltämme ja mikä korvaa sen? Vain aika näyttää, mutta yksi asia on varma: ruokailukokemuksemme kehittyvät jatkuvasti innovaatioiden, kestävyyden ja päivittäisten valintojen muovaamana.
Kun seuraavan kerran nautit kahvistasi, käytä hetki arvostaaksesi kupissasi olevien ainesten matkaa. Ja pidä silmällä seuraavaa suurta muutosta kulinaarisessa maailmassamme. Minkä arvelet sen olevan?
