ABBA-yhtyeen kuuluisa kappale Summer Night City esitettiin ensimmäisen kerran 40 vuotta sitten. Laulu oli tehty kunnianosoitukseksi iloiselle ja inspiroivalle Tukholmalle. Tukholman kaupunginvaltuusto loi vuonna 2017 yhdessä kaupunkilaisten kanssa City Vision 2040 -strategian, jonka avulla Tukholmasta on tarkoitus tehdä maailman älykkäin kaupunki. Tekeekö se Tukholmasta Summer Night Smart Cityn?
Kivat laulut ja eloisat kaupungit tuovat iloa luodessaan lämpimiä ja turvallisia tiloja, jotka rohkaisevat rakentamaan yhteyksiä ja tekemään yhteistyötä. Musiikintekijä voi luonnollisia ja keinotekoisia soundeja yhdistelemällä sekä erilaisia soittimia käyttämällä kokeilla erilaisia sovituksia. Kaupunkisuunnittelussa kyse on “tilojen sovittamisesta”, kun suunnittelijan on pohdittava fyysisen tilan käyttöä tulevaisuudessa ja otettava huomioon kaupunkilaisten muuttuvat taloudelliset, demografiset ja kulttuuriset sekä ympäristöä ja liikkumista koskevat tarpeet. Englannin sana citizen voidaan tulkita citymäisyyden zeniksi tai yhteydessä olemisen urbaaniksi tunteeksi.
Tekoäly (engl. Artificial Intelligence eli AI) on viime aikoina ollut otsikoissa eri puolilla maailmaa. Tekoäly herättää kaikesta hypetyksestä huolimatta ristiriitaisia tunteita: toisaalta meitä innostavat ne hyödyt, joita tekoäly voi tulevaisuudessa tarjota ihmisille ja yhteisöille, ja toisaalta olemme huolissamme sen mahdollisesti aiheuttamista aivan uudenlaisista haasteista. Kun suunnittelemme tulevaisuuden kaupunkeja ja kehitämme urbaaneja ympäristöjä, meidän on turvattava inhimillisen elämän laatu, mukaan lukien ihmisoikeudet, kaupunkilaisten turvallisuus, kaupungin houkuttelevuus, reiluus ja kestävä kehitys. Siksi meidän on tekoälyn nopeaan kehitykseen ja hyödyntämiseen liittyvien teknisten ongelmien ohessa otettava huomioon psykologiset, yhteisölliset ja eettiset kysymykset. Mitä tapahtuu, jos tekoäly kehittyy teknisesti nopeammin kuin ymmärryksemme sen sovelluksiin liittyvistä moraalisista ja psykologisista ongelmista? Sitä paitsi ihmiset eivät ole pikseleitä: uudempi kaupunkipsykologinen tutkimus on huolissaan siitä, että kaupungit nähdään “mekaanisina ja hengettöminä rakennusten ja teknologioiden rykelminä, jolloin niiden keskeinen inhimillinen olemus unohtuu“.
Inhimillinen kokemus ja käyttäytyminen on aina kontekstuaalista eli asiayhteydestä riippuva. Paikallisen rationaliteetin periaate olettaa, että tekemämme päätökset perustuvat siihen, mitä pidämme järkevänä, kun huomioimme tavoitteet, paikalliset olosuhteet ja ryhmän normit tai käsitykset siitä, miten erilaisissa tilanteissa tulisi toimia. Olemme osa kontekstia, joka vaikuttaa toimintaamme. Miten varmistamme sen, että pystymme inhimillisinä olentoina käsittelemään niitä tahattomia seurauksia, joita syntyy tekoälyn yhdistäessä kontekstuaalisia vinkkejä, tehdessä päätöksiä ja saadessa aikaan toimintoja? Pitäisikö robotteja “järkevöittää”? Kiintymysteoriassa viitataan suhteiden ja sidosten dynamiikkaan: käsitteet kuten paikkaidentiteetti tai paikkaan kiintyminen osoittavat, että elinympäristöllämme on syvä vaikutus siihen, miten koemme itsemme, kuulumisemme yhteisöön sekä elämämme tarkoituksen ja merkityksen. Kun ymmärrämme, miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä ja kaupungin infrastruktuurin kanssa, voimme suunnitella mielekkäitä kaupunkeja. Urbaanin ympäristön on tulevaisuudessa vastattava erilaisiin ja monikulttuurisiin tarpeisiin. Sosiaalisen identiteetin teoria osoittaa etnosentrismin olevan seurausta siitä, että ihmiset luokittelevat itsensä emotionaalisesti merkittäviin ryhmiin. Organisaatiotieteissä tämä liittyy murtumakohtien ajatukseen, jonka Lau ja Murnighan (1998) loivat pari vuosikymmentä sitten kuvaamaan erilaisiin ominaisuuksiin perustuvia hypoteettisia rajalinjoja, joilla voimme luoda “me vastaan he” -dynamiikkaa. Suuressa kaupungissa on aina suuri määrä erilaisia näkemyksiä, kulttuureja ja uskontoja. Kuinka voisimme tekoälyn avulla korjata näitä murtumakohtia, lieventää eriarvoisuutta ja rakentaa luottamusta ja kestävää kehitystä? Kuinka voisimme luoda ytimeltään terveitä kaupunkeja, joissa meillä kaikilla olisi hyvä elää ja asua?
“Tekoäly on vain nykyisen kulttuurimme jatke”
Tekoälyn on luvattu muun muassa poistavan inhimillisiä heikkouksia, kuten esimerkiksi päätöksentekoa koskevia kognitiivisia vääristymiä. Yleinen oletus on, että tekoäly on looginen ja objektiivisen järkiperäinen. Uudessa tutkimuksessa, jossa käytettiin muun muassa implisiittisten assosiaatioiden testiä, osoitettiin kuitenkin, että tekoäly voi vääristyä, koska se oppii ihmisiltä: se omaksuu sanoihin upotetut kulttuuriset vääristymät ja oppii tehokkaasti kulttuuriset stereotypiat. “Tekoäly on vain nykyisen kulttuurimme jatke”, sanoo yksi tutkimuksen tekijöistä, Joanna Bryson, brittiläisen Bathin yliopiston ja yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston tietokonetutkija. Myös tuore MIT:ssä tehty tutkimus löysi kaupallisista tekoälyjärjestelmistä sukupuoleen ja ihotyyppiin liittyviä vääristymiä. Miten kone toimii törmätessään eettiseen ongelmaan? Tekniikan asiantuntijoita ja sosiaalitieteilijöitä on rohkaistava aitoon keskusteluun siitä, miten älykkäät laitteet vaikuttavat yhteiskuntaan. Nyt on aika käsitellä “tekoälyteknologioiden mukanaan tuomia eettisiä, poliittisia ja suunnitteluun liittyviä haasteita”, toteaa Barbara Grosz, Harvard John A. Paulson School of Engineering and Applied Sciences -yliopiston professori. Professori Grosz on puheenjohtajana AI100, One Hundred Year Study on Artificial Intelligence -hankkeessa, jonka tarkoituksena on selvittää tekoälyn vaikutuksia elämän eri alueilla.
ABBA oli upea ja ihastuttava “hitti- ja laulukone”, jonka vaikutukset ulottuvat sukupolvesta toiseen. ABBA on Suomessa taas julkisuuden valokeilassa hyvästä syystä: Mamma mia! -musikaali esitetään toukokuussa 2018 Helsingissä ensimmäistä kertaa suomeksi. Kukoistavissa kaupungeissa soivat sykähdyttävät sävelet.
