Nuorten eliniänodotus on pitkä, ja juuri nyt tehtävät päätökset vaikuttavat heidän elämäänsä suuresti. Siitä huolimatta heillä ei juurikaan ole mahdollisuuksia päästä osallistumaan tulevaisuutta koskevaan keskusteluun, saati sitten päätöksentekoon. VTT:n tutkijat toteuttivat osana EIT Food -projekteja Tulevaisuus-työpajoja, joihin osallistui yhteensä noin 100 Otaniemen lukion sekä Maunulan yhteiskoulun ja Helsingin matematiikkalukion opiskelijaa. Nuorten rohkeus ja pohjatietojen määrä tekivät suuren vaikutuksen VTT:n tutkijoihin.
Lähitulevaisuudessa joudutaan tekemään hyvin vaikeita päätöksiä ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja siihen sopeutumiseen liittyen. Nuorten laatimia tulevaisuuden visioita tarvitaan, jotta heidän äänensä tulisi kuulluksi ruokasysteemin tulevaisuudesta keskusteltaessa. Yleensä keskustelussa huomioidaan vain alan asiantuntijat.
Ilmastonmuutos on pelottava asia ja sen käsittelemiseen nuoret tarvitsevat työkaluja. Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien laatiminen on yksi hyvä tapa miettiä mahdollisuuksien kautta, miten asioita voitaisiin tehdä paremmin ja luoda samalla toivoa siihen, että ongelmat pystytään ratkaisemaan.
Tulevaisuus-työpajat alkoivat alustuksella ruokasysteemin nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä katsauksella tutkimuksen kohteena oleviin ruokateknologioihin. Uusimmista teknologioista esiteltiin perusteellisimmin solumaataloutta. Lisäksi heille kerrottiin tulevaisuuden tutkimuksesta sekä megatrendien ja heikkojen signaalien hyödyntämisestä osana ennakointia.
Tulevaisuustarinoiden avulla lukiolaiset pystyivät jäsentämään oppimaansa ja pohtimaan uusien teknologioiden merkitystä. Lukiolaiset esittivät työpajoissa ajatuksiaan siitä, mihin tulevaisuudessa päädytään, jos uusia teknologioita otetaan tai ei oteta käyttöön. Työpajojen jälkeen VTT:n tutkijat työstivät lukiolaisten tarinoista neljä skenaariota, joihin on yhdistetty elementtejä useammasta lukiolaisten luomasta tarinasta.
Lukiolaiset kertoivat omat tulevaisuustarinansa tekstein ja kuvin
Keskustelun avaamiseksi hyödynnettiin työpajoissa ruokatrendikortteja. Sen jälkeen ryhmä visioi, minkälainen tilanne maailmassa tai paikallisesti on vuonna 2100. Eri ryhmille oli annettu ohjeistus siitä, kuinka paljon teknologiaa ruoantuotannossa on silloin käytettävissä. Sen jälkeen ryhmät saivat miettiä, mitä matkan varrella nykypäivästä vuoteen 2100 tapahtuu, jotta heidän kuvaamansa visio olisi mahdollinen. Lukiolaiset saivat kertoa omat tulevaisuustarinansa tekstin ja kuvien avulla, joten kaikki toteutukset olivat hieman erilaisia.
”Lukiolaiset ovat erittäin taitavia ja ennakkoluulottomia ennakointityössä. Erityisesti ääripään tarinoista, joissa teknologiaa ei hyödynnetty lainkaan tai joissa kaikki perinteinen maatalous oli korvattu teknologialla, tuli hyvinkin lennokkaita ja rohkeita”, toteavat työpajoja ohjanneet VTT:n tutkijat Anu Seisto ja Anneli Ritala.
”Vahvimmin tarinoista nousi esiin toivo tulevaisuudesta sekä se, että teknologian hyödynnetään ilmastonmuutoksen etenemisen pysäyttämiseksi. Maapallo voisi tulevaisuudessa jopa toipua. Toinen selkeästi esille noussut teema oli yhteisöllisyys: nuoret olivat sitä mieltä, että yhdessä vaikeatkin ongelmat pystytään ratkaisemaan.”
Teknologian avulla saadaan aikaan hyvää
Näiden työpajojen perusteella nuorison kuva tulevaisuudesta ei ole synkkä.
”Päinvastoin, he uskovat, että teknologian avulla on mahdollista saada aikaan paljon hyvää. Toki he maalailivat myös suuria uhkakuvia siitä, missä asiat voivat mennä pieleen. Rohkeus heittäytyä teki meihin suuren vaikutuksen, samoin kuin pohjatiedon määrä, jota he ryhmätöissään hyödynsivät”, kertovat Seisto ja Ritala.
Toteuta oma tulevaisuustyöpaja!
Kokoa oma opiskelijaryhmä, ystäväpiiri tai työporukka pohtimaan tulevaisuutta! Miltä vuosi 2100 voisi näyttää ruoan tuotannon vinkkelistä katsottuna? Hyödynnä VTT:n EIT Food -projektissa laadittuja tulevaisuuskortteja: ne nostavat esiin asioita ja trendejä, jotka vaikuttavat siihen, miltä elämä näyttää vuonna 2100.
Työpajan alussa kannattaa tutustua näihin kahteen videoon:
- VTT leads the way to an era of smart food production - YouTube (2,5 min)
- Biotekniikan tohtori Lauri Reuterin puhe: Tulevaisuuden ruoka - laboratoriolihaa ja olohuoneviljelyä? (26 min)
Neljä skenaariota: Nuoret kertovat, miltä ruoan tulevaisuus näyttää vuonna 2100?
