Järjestimme VTT Disruption Lab -tilaisuuksien sarjan, jonka teemana oli ”Rohkeus johtaa ja uudistua”. Tilaisuuksiin osallistui lähes 200 johtajaa ja asiantuntijaa eri organisaatioista, mikä kertoo aiheen tärkeydestä. Pandemian yltyminen korosti uudistumisen tarvetta ja ajankohtaisuutta entisestään.
Kävimme tilaisuuksissa yhdessä asiakkaiden kanssa monipuolista keskustelua siitä, miten uudistumista tulisi yrityksissä johtaa tulevaisuudessa. Tilaisuuden sisältö perustui VTT:n tutkimukseen, jossa selvitimme yhdessä Suomen suurimpien teknologiateollisuuden yritysten liiketoimintajohtajien kanssa, mikä estää yrityksiä uudistumasta sekä minkälaista johtamista uudistuvissa organisaatioissa tarvitaan.
Nämä kysymykset ovat yhä tärkeämpiä, kun yritykset toimivat yhä epävarmemmassa ja kompleksisemmassa toimintaympäristössä, jossa muutokset ovat yhä nopeita ja vaikeasti ennakoitavissa.
Erityisesti keskustelua herätti rohkeuden merkitys johtamisessa ja kokeilemisessa. Osallistujat määrittelivät tärkeiksi haasteiksi esimerkiksi seuraavat kysymykset:
- Mistä rohkeutta kokeilla epävarmoja asioita?
- Miten luoda rohkeutta koko työyhteisöön?
- Mistä uskallusta tehdä rohkeita päätöksiä?
- Miten uudistua, kun aikaisemmat toimintatavat tuntuvat niin mukavilta, tutuilta ja turvallisilta?
Jos halutaan viedä näitä asioita organisaatioiden arkeen ja johtamiseen, tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat tehdä seuraavaa:
- Tunnistaa ja valita hedelmällisiä uusia ajattelumalleja
- Valmentaa muita itsenäiseen ongelmanratkaisuun
- Vahvistaa luottamusta käydä avointa keskustelua
- Jakaa avoimesti epäonnistumisia ja oppia niistä
- Kiteyttää innostavia visioita uudistumisen suunnaksi.
Epävarmuudessa on uskallettava toimia
Radikaalin uudistumisen kannalta yksi suurimmista virheistä on se, että jäädään odottelemaan varmistettua tietoa. Kun muutos on nopeaa, varmaa tietoa ei usein ole käytettävissä. Ja siinä vaiheessa, kun tietoa on saatavissa, on yleensä liian myöhäistä.
Päätöksiä on uskallettava tehdä myös epävarmuuden vallitessa. Päätöksenteko on kuitenkin pelokasta ja varovaista, jos epäonnistumisen välttämisen sallitaan ohjata ihmisiä. Jos kaikki pelkäävät tekevänsä virheitä, kukaan ei uskalla toimia. Tällöin muutosta ei tapahdu.
WHO:n johtaja Michael Ryan on lausunnoillaan päätynyt rohkean johtajuuden sanansaattajaksi. Esimerkiksi Covid-19-pandemian leviämistä käsitelleessä tiedotustilaisuudessa hän korosti, että on reagoitava nopeasti. Ryan totesi, että jos ajattelee, että on tiedettävä faktat ennen kuin toimii, on mahdotonta voittaa. ”Täydellisyyden tavoittelu on hyvän vihollinen”, hän sanoi.
Kokeiltaessa tarvitaan kykyä epäonnistua. Siksi uudistuvissa organisaatioissa on oltava uskallusta tehdä virheitä. Sen tukemisessa tarvitaan johtamista, joka mahdollistaa riskialttiita kokeiluja – jopa kannustaa niihin.
Johtaminen on keskeinen organisaatioiden uudistumisen tekijä. Hyvä johtaminen mahdollistaa muutoksen, mutta samalla heikko johtaminen on merkittävä uudistumisen este. Erityisesti ihmisten johtaminen on tärkeää, jotta työyhteisö voi onnistua muutoksessa.
Siksi erityisesti epävarmoina aikoina on tärkeää, että yrityksissä on rohkeutta johtaa ja toimia ennakkoluulottomasti.
*
Kirjoittajista Nando Malmelin VTT:ltä vastasi Disruption Lab -tilaisuuksien alustuksesta ja sisällöistä, Erik Bäckman Milttonilta tilaisuuksien fasilitoinnista.
