”Mikko on 40-vuotias opettaja. Mikon perheellä on omakotitalo, jonka katolla he kasvattavat kasviksia. Hän hakee sieltä itselleen aamupalaa varten itse kasvatetun tomaatin, jonka hän pilkkoo voileivän päälle. Leivällä on myös bioreaktorissa valmistettua kananmunaa. Ruokatunnin saapuessa hän matkaa oppilaidensa kanssa koulun ruokalaan. Ruoka on valmiiksi pakattu jokaisen oppilaan tarpeiden mukaan, jolloin ruokahävikki minimoidaan. Osa kouluruuasta on tuotettu koulun pihalla, ja oppilaat ovat osallistuneet sen kasvattamiseen. Loppuosa ruuasta on tuotettu bioreaktoreissa.”
Muun muassa näin Otaniemen lukion sekä Maunulan yhteiskoulun ja Helsingin matematiikkalukion oppilaat kuvailivat ruuan tulevaisuutta vuonna 2100. Lukiolaisten kirjoittamissa tulevaisuustarinoissa näkyi selvästi huoli ympäristön tilasta, mutta toisaalta myös usko siihen, että ongelmia kyetään ratkaisemaan. Osassa tarinoita korostui viivyttely uuden teknologian käyttöönotossa. Niissä muutoksia tehtiin vasta pakon edessä, ja se saattoi johtaa hyvin ikäviin seurauksiin. Osassa puolestaan uskottiin uusien teknologioiden mahdollistavan sen, että vuonna 2100 ruokapöydässä voi edelleen olla monipuolinen valikoima erilaisia ruokia, ne on vain tuotettu joko osittain tai kokonaan bioreaktoreissa. Lukiolaiset suhtautuivat uusiin teknologioihin ja niiden tuomiin mahdollisuuksiin avoimen uteliaasti. Bioreaktorit olivat tarinoissa paitsi massatuotannossa, myös perheiden omassa käytössä kahvinkeittimien tapaan.
VTT:n vetämien työpajojen tavoitteena oli saada opiskelijat miettimään ruokajärjestelmäämme: miten ruokaa tuotetaan ja kulutetaan nyt ja tulevaisuudessa. Opiskelijat työstivät tarinoita vaihtoehtoisista tulevaisuuksista 80 vuoden päähän aikaan, jolloin opiskelijat ovat itse lähes satavuotiaita ja heidän lapsensakin ovat jo eläköityneet. Työtä tukevina työkaluina opiskelijat käyttivät tulevaisuuskortteja, joiden avulla heitä ohjattiin miettimään ruuan tulevaisuutta huomioiden mm. kaupungistumisen, kiertotalouden, solumaatalouden, geenitekniikan sekä paikallisen vs. globaalin ruuan tuotannon trendit.
”Työpaja oli sekä opiskelijoita että opettajaa motivoiva erilainen oppitunti, jossa luovan työskentelyn avulla nuoret itse eläytyivät tulevaisuuden ruuantuotantotapoihin sekä niiden ympäristövaikutuksiin”, kertoo biologian opettaja Elisa Mehtälä, Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio.
Otaniemen lukiossa kokemus oli hyvin samanlainen. ”Tutkijoiden asiantuntevat alustukset ja kiinnostavat ennakkomateriaalit siivittivät opiskelijat suorastaan huikeisiin tulevaisuuskuvitelmiin. Tarinat olivat mukaansatempaavia ja niiden kautta vaikeaankin asiaan löytyi huumorin pilkahdus”, biologian opettaja Kirsi Haapamäki kuvailee.
Työpajoissa keskustelu soljui vilkkaana sekä ryhmissä että töiden purkuvaiheessa. Opiskelijat esittivät myös paljon lisäkysymyksiä.
”Oli todella ilahduttavaa huomata, että aihe kiinnosti opiskelijoita. Keskusteluissa tuli ilmi, että nuoret odottavat uusien teknologioiden kehittyvän verrattain myöhään n. 2050-luvulla ja tuovan ratkaisuja ruuan tuotanto-ongelmiin vasta sen jälkeen,” sanoo projektipäällikkö Anneli Ritala, VTT.
”Tämä huomio on siinä mielessä tärkeä, että aiheesta keskustelulle ja vastaaville tulevaisuustyöpajoille on selkeästi tarvetta. Nuorille on välitettävä tietoa teknologioiden kehittymisestä luomaan toivoa varsinkin, kun ilmastonmuutos ja muut ruuan tuotantoon liittyvät ongelmat koetaan jopa ahdistavina.”
Työpajat järjestettiin osana EIT-Foodin Annual Food Agenda-projektia (www.annualfoodagenda.com)
EIT Food Annual Food Agenda
Annual Food Agenda on EIT Foodin tukema viestintäprojekti. Projektin verkkosivujen Education toolkitistä löytyy eri-ikäisille koululaisille suunnattuja ruokaan liittyviä materiaaleja sekä TULEVAISUUSKORTIT -RUUAN TUOTANTO 2100. www.annualfoodagenda.com
EIT Food on Euroopan johtava elintarvikeinnovaatioaloite, joka pyrkii tekemään elintarvikejärjestelmästä entistä kestävämmän, terveellisemmän ja luotettavamman. EIT-Food konsortio koostuu alan keskeisistä toimijoista, start-upeista, tutkimuskeskuksista ja yliopistoista eri puolilta Eurooppaa. Se on yksi kahdeksasta innovaatioyhteisöstä, jonka Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT, https://eit.europa.eu/) on perustanut. EIT on riippumaton EU-elin, joka perustettiin vuonna 2008 edistämään innovaatioita ja yrittäjyyttä kaikkialla Euroopassa.
