Vety hallitsee suvereenisti energia-alan agendaa. Eikä sattumalta: vety on kiinnostava niin taloudellisesta näkökulmasta ja Euroopan energiaomavaraisuuden kannalta kuin ilmastokriisin ratkaisijana ja vihreän siirtymän mahdollistajana. Suomelle ja suomalaisille yrityksille vetytalouden bisnespotentiaali on valtava.
Ilmastokriisi edellyttää vihreää siirtymää, puhtaita ratkaisuja ja päästöjen nopeaa vähentämistä siten, että maapallon lämpeneminen pysyy kohtuullisella tasolla. Vähittäiset parannukset eivät tässä enää riitä, vaan uusia, puhtaita keinoja on otettava käyttöön nopeasti.
Kun pyrimme eroon fossiilisista polttoaineista, järkevintä olisi käyttää uusiutuva sähkö suoraan. Euroopassa noin 80 % energian käytöstä voidaankin sähköistää suoraan, mutta jäljelle jäävä 20 % edellyttää mahdollisesti vedyn käyttöä. Tämän lisäksi vihreä vety on yksi harvoista ratkaisuista uusiutuvan tuuli- ja aurinkosähkön suuren mittakaavan varastointimenetelmäksi.
Lisäksi vety on tärkeä raaka-aine monella teollisuuden saralla, esimerkiksi kemian-, lääke- ja muovi- sekä petrokemian teollisuudessa. Suomessa vedyn teollisuuskäyttö on tällä hetkellä noin 150 tuhatta tonnia vuodessa, mutta tämä vety on tuotettu lähes täysin fossiilisilla polttoaineilla. Lähivuosina se on saatava korvattua vihreällä vedyllä, joka tuotetaan uusiutuvalla sähköllä.
Puhtaan vedyn tuotantokustannukset laskussa
Vedyn käytön kehityksestä esiintyy vaihtelevia näkemyksiä. Esimerkiksi Valtioneuvosto on arvioinut, että vuonna 2030 Suomessa voitaisiin käyttää saman verran vetyä kuin nyt, mutta kaikki tämä voisi olla puhdasta. Vuonna 2040 käyttömäärä voisi olla kymmenkertainen. Toisaalta Valtioneuvoston julkaiseman periaatepäätöksen skenaariossa Suomi voisi tuottaa vuonna 2030 jo noin 10 % Euroopassa tuotetusta vihreästä vedystä, mikä merkitsisi noin miljoonaa tonnia puhdasta vetyä vuodessa. Suomen vetyklusteri on puolestaan arvioinut vetystrategiaraportissaan, että vetytalouden arvo Suomelle voisi olla jopa 34 miljardia vuoteen 2035 mennessä, mikä vastaisi 13 prosenttia viime vuoden bruttokansantuotteestamme.
Puhtaan vedyn käytön kehitystä on siis hankala ennustaa, mutta tuotantokustannuksilla on ratkaiseva merkitys. Uusiutuvan sähkön kustannukset ovat jo laskeneet merkittävästi, ja ennusteet hintakehityksestä sekä suunnitelmat tuulienergian käyttöönotosta ovat puhtaan vedyn kannalta suotuisia. Lisäksi vedyn tuotantoteknologioiden eli elektrolyysilaitteistojen kustannukset tulevat todennäköisesti laskemaan tuotantomäärien kasvaessa.
Vety vie Eurooppaa kohti energiaomavaraisuutta
Euroopan asema energiamarkkinoilla paranee, kun tuontienergiaa korvataan uusiutuvalla sähköllä ja vedyllä, ja fossiilisen energian merkitys heikkenee. Vety on energiankantaja, jolla voidaan käydä kauppaa kansainvälisillä energiamarkkinoilla. Eurooppa tavoittelee tässä merkittävää asemaa – vetykauppaa voitaisiin esimerkiksi käydä euroissa eikä öljyn tapaan dollareissa.
Uusiutuva energia tarjoaa Euroopalle ja Suomelle mahdollisuuden päästä lähelle energiaomavaraisuutta. Suomelle tämä on hieno tilaisuus, sillä meillä on suuri potentiaali uusiutuvan sähkön tuotantoon. Olemme ja voimme tulevaisuudessakin olla energian viejämaa.
Kaikkea vetyä ei silti pidä viedä Suomesta Eurooppaan sellaisenaan, vaan suurimmasta osasta siitä on valmistettava myös korkeamman jalostusasteen tuotteita. Lisäksi yritystemme kannattaa hakea jalansijaa läpi arvoketjun alan korkean teknologian kehityksessä ja elektrolyysereiden valmistuksessa sekä myös palveluviennissä, esimerkiksi suunnittelussa ja R&D-palveluissa. Regulaatiota ja lainsäädäntöä on pidettävä mielessä, ja niitä on kehitettävä yhdessä yritysten tulevaisuusnäkymäien selkeyttämisen kanssa, jotta vetytalouden mahdollisuuksista saadaan Suomessa kaikki irti.
