Pihkalla ja puunkuorella on antimikrobisia ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää sairaalaympäristössä. Puupohjaisten, turvallisten ja ympäristöystävällisten antimikrobisten ja muovia korvaavien ratkaisujen soveltuvuutta sairaalaympäristöön testattiin Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä.
VTT:n, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja alan yritysten yhteisessä hankkeessa on tunnistettu mikrobien vähentämiseen tehoavia puupohjaisia yhdisteitä ja kokeiltu UV-kameratekniikkaa pintojen puhtauden arvioinnissa.
Pihka- ja puunkuoritanniinit vähensivät väliverhojen bakteerimääriä
Potilashuoneiden väliverhoilta edellytetään antimikrobisia ominaisuuksia eli kykyä tappaa mikrobeja ja estää niiden kasvua. Keski-Suomen keskussairaalan kokeissa selvitettiin, miten puunkuoritanniinilla käsiteltyjen verhokankaiden ja tavanomaisten väliverhojen mikrobimäärät erosivat toisistaan kahden kuukauden seurantajakson aikana.
Pihka ja puunkuoren tanniinit osoittautuivat tutkimuksissa lupaaviksi antimikrobisiksi yhdisteiksi. Sairaalan sisätautien ja keuhkosairauksien osastolla toteutetussa testissä biopohjaisilla, antimikrobisilla pinnoitteilla käsiteltyjen potilashuoneiden väliverhojen mikrobimääriä seurattiin kahden kuukauden ajan.
–Tanniinipinnoitus vähensi väliverhojen bakteerien kokonaismäärää peräti 60 prosenttia. Lisäksi jatkokoe osoitti, että tehoa voidaan kasvattaa kostuttamalla tanniinipinnoite kevyesti, jolloin kontakti bakteerien ja tanniinien välillä paranee, erikoistutkija Matti Virkkunen VTT:ltä kertoo.
Hankkeessa testattiin myös likaa hylkivien ja helpommin puhdistettavien pinnoitteiden toiminnallisuutta ja kestävyyttä lukuisilla sairaalan eri pintamateriaaleilla. Sairaalan tekemien hygieniamittausten perusteella havaittiin pinnoitettujen kohteiden hygienia-arvon olevan 32 prosenttia pinnoittamattomia verrokkipintoja parempi.
Pintojen likaantumista havainnoitiin UV-herkällä kameralla
Hankkeen yhtenä tavoitteena oli löytää uusi, tehokas ja nopea tapa tarkastaa siivoustyön tulokset. Selvitysten perusteella UV-kameratekniikan hyödyntäminen lian tunnistuksessa vaikutti lupaavimmalta.
– Likakohtia pystyttiin erottamaan UV-kameratekniikkaa hyödyntämällä monilta eri pinnoilta, vaikka silmämääräisesti likaa ei pystynytkään näkemään normaalissa huonevalaistuksessa. Yhtenä testauskohteena tarkasteltiin koulukiinteistön ovenkahvojen likaantumista. Kahvanäytteiden kuvaaminen UV-kameralla paljasti likaisuudesta sekä antimikrobisen pinnoitteen kulumisesta kertovia kohtia näytekappaleissa, vaikka ne silmä-määräisesti vaikuttivatkin puhtailta, kertoo asiantuntija Jaana Mäkelä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Sami & Samu -hanke
Kaksivuotinen Sami & Samu -hanke käynnistyi elokuussa 2018 ja sen kokonaisbudjetti oli 657 000 euroa. Hank-keen toteuttivat VTT, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri yhdessä alan teollisuuden kanssa. Hanketta koordinoi VTT. Keski-Suomen liitto oli hankkeen päärahoittaja, ja muita rahoittajia olivat sen tutkimusosapuolet ja siihen osallistuvat yritykset. Hankkeen tulokset valmistuivat keväällä 2021 ja hanke päättyi kesäkuussa 2021.
Hankkeeseen osallistuneet yritykset: KiiltoClean Oy, Millidyne Oy, Paptic Oy, Sakupe Oy, Serres Oy, UPM-Kymmene Oyj, Walki Oy, Woodly Oy ja Repolar Pharmaceuticals Oy.
Hankkeen loppuraporttiin pääsee tutustumaan tämän linkin takaa.
Kuvassa: Jyväskylän ammattikorkeakoulun laboratorioinsinööri Samppa Alanen tutki kameratekniikkaa mikrobien ja epäpuhtauksien tunnistamisessa sairaalan pinnoilta.
Lisätietoja
VTT
Erikoistutkija Matti Virkkunen, puh. 040 5451743 [email protected]
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK
Asiantuntija Jaana Mäkelä, puh. 0400 917386, [email protected]
