Tällä hetkellä puhutaan paljon siruista ja sirupulasta. Tähän on syynsä, sillä sirujen tarve ulottuu kirjaimellisesti lähes kaikkiin sovelluksiin maan ja taivaan välillä – autoista avaruuden satelliitteihin. Myös vihreä siirtymä on samaan aikaan digitaalinen eli riippuvainen sirujen toiminallisuudesta, suorituskyvystä ja saatavuudesta. Sirun matka valmiiseen tuotteeseen on kuitenkin pitkä. Tutkimuksen ja yritysten tiiviin yhteistyön avulla voimme tasoittaa tietä ja nopeuttaa osaamisen jalostumista innovaatioiksi. Samalla luodaan uutta liiketoimintaa ja talouskasvua Suomeen.
Puolijohdepula on käynnistänyt ripeitä toimenpiteitä myös Euroopan unionissa. Valmisteilla olevan sirusäädöksen (Chips Act) avulla Euroopassa valmistettavien puolijohteiden osuus on tarkoitus nostaa kahteenkymmeneen prosenttiin maailmanlaajuisesta tuotannosta. Tavoite on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa arviolta 11 miljardin tukirahoitusta, joka suunnataan tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimien vahvistamiseen.
Suomella on oma merkityksellinen roolinsa Euroopan sirupulan helpottamisessa. Vaikka olemme pieni maa, meillä on erityistä osaamista erikoistuneessa puolijohdeteknologiassa. Erikoistuneella puolikohdeteknologialla tarkoitetaan integroitua fotoniikkaa, MEMS-antureita, radiotaajuista tietoliikennettä, piipohjaisia detektoreita ja kvanttiteknologiaa, joka pohjautuu mikroelektroniikkaan. Lisäksi Suomi on edelläkävijä matkapuhelinverkkojen järjestelmäpiirien suunnittelussa.
Suomen puolijohdeteollisuuden yrityksistä suurin osa pohjaa teknologiansa erikoituneeseen puolijohdeteknologiaan. Näiden yritysten liikevaihto Suomessa on 1,5 miljardia euroa ja tuotteista suurin osa päätyy vientiin. Suomelle vientiteollisuus on elintärkeää, koska se tuo rahaa Suomen valtion kassaan ja hyvinvointivaltiomme koneistoon.
Vahvaan osaamiseen ja erikoistumiseen nojaten, Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nousta sirukehittämisen kärkimaaksi Euroopassa. Tästä ovat todisteena suurimpien puolijohdeyritystemme merkittävät investoinnit Suomeen sekä uudet startup-yritykset, tulevaisuuden potentiaaliset yksisarviset. Tämä edellyttää kuitenkin vahvaa kansallista visiota ja panostuksia. Suomalaiset puolijohdealan toimijat ovatkin esittäneet Siruja Suomesta -aloitteen, jossa määritellään keskeiset toimenpide-ehdotukset alan kehittämiseksi. Yhteiskehittämistä alan toimijoiden välillä on lisättävä ja panostuksia kohdennettava pilotointiympäristöihin.
Kun puhumme puolijohdeteknologioista, puhumme samalla myös huoltovarmuudesta. Osana EU:ta tavoittelemme strategista autonomiaa kriittisissä teknologioissa, joiden globaali markkina on lisäksi voimakkaassa kasvussa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita kaiken tekemistä Suomessa tai Euroopassa, vaan globaalin arvoketjun haavoittuvimpien osien vahvistamista. Kännykkää ei tällä hetkellä voi rakentaa vain eurooppalaisista, puhumattakaan vain suomalaisista osista.
Pilotointiympäristöt avainasemassa puolijohdeteollisuuden kasvussa
Puolijohdeteknologian kehitys edellyttää puhdastiloja ja monimuotoisia kehitys- ja pilotointiympäristöjä. On selvää, että pienet startupit tai edes suuremmat kasvuvaiheessa olevat yritykset eivät pysty investoimaan omiin puhdastiloihin ja kalliisiin tuotantolaitteisiin. Tarvitaan yhteiskäyttöisiä laitteita ja tiloja, joissa voidaan kokeilla, kehittää, pilotoida ja valmistaa myös ensimmäiset piensarjat. Kun innovaatiot on sovellettu käytäntöön, voidaan tuotanto siirtää yritysten omaan tuotantolaitokseen.
Esimerkkiä tutkimuksen ja yritysten onnistuneesta yhteistyöstä ei tarvitse hakea kaukaa. Otaniemessä toimii jo tällä hetkellä yritysten ja tutkijoiden yhteiskäytössä oleva tutkimus- ja kehitysympäristö, Micronova. 25 vuotta sitten tehdyn rohkean investoinnin hedelmiä poimitaan parhaillaan erikoistuneen puolijohdeteollisuuden ja kvanttiteknologian alalla toimivien yritysten keskuudessa.
Yritysten kasvupotentiaalin toteutuminen edellyttää kuitenkin tällä hetkellä investointia uusiin, suurempiin tiloihin. Tiloihin, joiden fokus on yritysten T&K-toiminnassa sekä tutkimusosaamisen skaalaamisessa kohti uusia teknologioita ja tuotteita. Tarpeeseen vastaa yritysten lähtökohdista ponnistava uusi hanke, Kvanttinova. Aloite on saanut vahvaa kannatusta alan yritysten keskuudessa ja yli kymmenen yritystä on lähtenyt mukaan hankkeen konkreettisen toteutuksen suunnitteluun. Toteutuessaan uusi Otaniemeen sijoittuva pilotointiympäristö tarjoaisi uuden yhteiskäyttöympäristön, jossa uusia mikroelektroniikka- ja kvanttiteknologioita voidaan kehittää ja skaalata aiempaa suuremmassa mittakaavassa, tutkimuksen ja yrityksen yhteispelillä.
Mukaan markkinan kasvuun
Mikroelektroniikan globaalin markkinan on arvioitu lähes kaksinkertaistuvan 1000 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi edessä oleva kvanttimurros tulee haastamaan kaikkien toimialojen kehityksen, mikä ennustaa kasvua lähivuosille. On selvää, että tässä kasvumarkkinassa haluamme olla mukana.
Kvanttinova auttaa osana Siruja Suomesta aloitetta synnyttämään Otaniemeen Euroopan johtavan puolijohdeteknologian keskittymän, joka auttaa suomalaisia yrityksiä kasvuun ja houkuttelee myös suuria kansainvälisiä yrityksiä osallistumaan ja sijoittamaan suomalaiseen TKI-toimintaan. Positiivinen kasvun kierre syntyy tästä. Nyt on oikea aika panostaa yhteistyöhön.
