Munanvalkuaista ilman kanoja, suklaata ilman kaakaopapuja, eläinproteiineja ja -rasvoja ilman lihantuotantoa? Nämä ovat konkreettisia esimerkkejä soluviljelystä, jonka kehittämiseen Business Finland panostaa mittavasti uuden €5 miljoonan tutkimushankkeen myötä. CERAFIM -hanke tähtää bioteknologian avulla kestävään ruoantuotantoon VTT:n ja suomalaisten yritysten yhteistyöllä.
Vihreä siirtymä, kiertotalous ja kansalliset hiilineutraaliustavoitteet edellyttävät maatalouden päästöjen vähentämistä ja sivuvirtojen parempaa hyödyntämistä. Ruoantuotannon kestävyyshaasteet ovat moninaisia ja se on alana vastuussa noin 25 %:sta kasvihuonepäästöistä, joista yli puolet tulee lihantuotannosta. Puhtaan veden kohdalla tilanne on vielä haastavampi, sillä maatalous kuluttaa siitä globaalisti jo 75%.
”Maailman väkiluku nousee 10 miljardiin vuoteen 2050 mennessä, ja proteiinin kysynnän arvioidaan kaksinkertaistuvan. Perinteisten eläinperäisten proteiinilähteiden tuotantoa ei vain ole mahdollista kasvattaa eettisesti ja kestävästi tämän kysynnän tyydyttämiseksi. On siis siirryttävä yhä enemmän perinteisistä proteiinilähteistä kestävämmin tuotettuihin vaihtoehtoisiin proteiineihin”, sanoo eniferBion operatiivinen johtaja Joosu Kuivanen.
Solumaatalous perustuu ruoan ja materiaalien tuotantoon ilman peltoja tai tuotantoeläimiä. Tarvittavat aineet kasvatetaan solujen kuten mikrobi-, levä-, kasvi-, tai eläinsoluviljelmien avulla bioreaktorissa. Soluja voidaan ruokkia maatalouden, metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden sokeripitoisilla sivuvirroilla. Nämä niin kutsutut solutehtaat pystyvät tuottamaan esimerkiksi proteiineja, rasvoja, hiilihydraatteja, biomuoveja, erilaisia kemikaaleja tai jopa monia yhdisteitä sisältävää solumassaa. Tuotantomenetelmällä on huomattavia etuja perinteiseen maatalouteen verrattuna.
“Solumaatalouden ympäristövaikutusten arvioidaan olevan merkittävästi pienempiä verrattuna perinteiseen ruoantuotantoon. Erityisesti maankäytön vaikutukset ovat jopa 90% pienempiä kun verrataan nykyiseen ruoantuotantoon, mutta myös kasvihuonepäästöt vähenevät merkittävästi etenkin kun prosesseissa käytetään uusiutuvaa energiaa. Soluviljely voisi myös tarjota uuden lähestymistavan reilujen ja läpinäkyvien toimitusketjujen vastuullisuushaasteisiin, ja vaikuttaa siten myös ruoantuotannon sosiaaliseen kestävyyteen", Fazer Makeisten innovaatio- ja tutkimusyksikkö Forward Labin päällikkö Annika Porr kertoo.
Solumaataloutta on tutkittu jo pitkään ja viimeisen kymmenen vuoden aikana muun muassa synteettisen biologian ja teollisen bioteknologian kehitys on saanut alan ottamaan ison harppauksen eteenpäin. Varsinkin VTT:llä on tunnistettu solumaatalouden mahdollisuudet ja panostettu sen tutkimukseen pitkäjänteisesti.
Tutkimuslaitosten ja yritysten osaaminen yhdistyy uudessa projektissa tavoitteena kestävämpi kiertotalouteen perustuva materiaalien tuotanto ja ruokajärjestelmä. Suuryrityksistä mukana ovat Valio, Fazer, UPM, Kemira ja Fortum Bio2X sekä alan nousevista startupeista: OnegoBio, Spinnova, eniferBio, High Metal ja Brightplus.
“Keskitymme erityisesti teknologiakehitykseen mikrobien ja bioprosessien osalta, kuten siihen, miten voimme tehokkaasti tuottaa juuri niitä proteiineja, rasvoja tai mikrobibiomassaa, joita voidaan käyttää joko elintarvikkeisiin tai materiaalisovelluksiin. Lopputuotesovellusten lisäksi hankkeessa tarkastellaan tuotantoprosessien kehittämistä turvallisuuden näkökulmasta, etenkin kun hyödynnetään sivuvirtoja. Kyseessä on siis kokonaisvaltainen tapa tarkastella uusien arvoketjujen kokonaisuutta", sanoo VTT:n tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund.
Suomella on hyvät edellytykset olla solumaatalouden edelläkävijä ja tehdä sekä alan osaamisesta että uusista innovaatioista menestyviä vientituotteita. Business Finland panostaa nyt lähes 5 miljoonan euron projektissaan mittavasti solumaatalouden kehittämiseen yhdessä VTT:n ja yhdeksän suomalaisen yrityksen kanssa. Kaksivuotinen projekti on osa suurempaa Bio & Circular Finland -ohjelmaa ja sen keskeisin visio on, että vuonna 2030 eurooppalaiset kuluttajat hyväksyvät soluviljelyn yhdeksi vakiintuneista ruoan ja materiaalien tuotantomenetelmistä. Se tarjoaa myös konkreettisen mahdollisuuden tehdä globaalista ruokajärjestelmästä sekä kestävämpi että tasa-arvoisempi.
"Minua innostaa eniten se, että solumaatalous mahdollistaa ravintorikkaan ruoantuotannon alueilla, joissa epäsuotuisa ilmasto tai maaperän laatu eivät mahdollista perinteistä maataloustuotantoa. Solumaatalous voi mahdollistaa hajautetun ruoantuotannon. Ja on kiehtovaa, että se voi luoda tasa-arvoa ihmisille kaikkialla maailmassa", Valion vanhempi tutkija Dilek Ercili-Cura sanoo.
