Suomessa tehdään nyt vaikeita päätöksiä velkaantumisen kierteen katkaisemiseksi. Se ei ole tehtävissä ilman talouden kasvua. Suomen kaltaiselle maalle kestävän kasvun valttikortti on osaamispohjainen strategia, ja siksi koulutus sekä tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminta (TKI) ovat niin merkittävässä asemassa talouskasvun vauhdittamisessa. Eduskunta ja hallitus ovat tehneet oikeita avauksia kasvun edellytyksiin – Suomi tarvitsee nyt rohkeita investointeja potentiaalisille kasvualoille.
Taloutemme ei ole viimeisen 16 vuoden aikana kasvanut toivotulla tavalla, ja samalla julkiset menot ovat nousseet merkittävästi. Tämä kehitys on johtanut siihen, että Suomen julkinen talous on velkaantunut, ja kykymme panostaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin, ympäristöön ja turvallisuuteen on heikentynyt. Meidän täytyy tarttua talouden radikaaliin uudistamiseen, ja se pitää tehdä kestävällä tavalla – emme voi jatkaa elämistä tulevien sukupolvien kustannuksella.
Keskeinen ja pysyvä keino vahvistaa talouttamme on uudistua koulutuksen sekä tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden avulla. TKI-toiminnalla voimme synnyttää ratkaisuja, jotka ovat yhteiskunnan kannalta hyödyllisiä ja joille on kysyntää maailmalla, kuten esimerkiksi digitaalisia ratkaisuja sekä terveys-, ympäristö- ja energiateknologiaa.
Suomi on aiemminkin noussut johtavaksi maaksi monella alueella uudistumiseen ja innovaatioihin panostamalla. Peliteollisuuden lisäksi Suomi tunnetaan esimerkiksi risteilylaivojen ja kaivoskoneiden rakentajana. Olemme kärjessä myös aivan uusilla, kasvavilla alueilla kuten kvanttiteknologiassa. Esimerkiksi kvanttitietokoneisiin lähelle absoluuttista nollapistettä kylmeneviä jäähdyttimiä rakentava Bluefors on nopeassa kasvussa.
Miten TKI-panostukset osuisivat kultasuoneen? Miten varmistamme, että ne ovat vaikuttavia?
Positiivisen kehityskulun vauhdittamiseksi Suomen eduskunta ja hallitus ovat päättäneet lisätä julkista rahallista panostusta TKI-toimintaan. Julkinen valta ei ole paras innovaattori, mutta se voi olla erinomainen mahdollistaja innovaatioille. Julkisen vallan tehtävänä on luoda paras toimintaympäristö, jossa yritysten on kannattavaa satsata innovaatioihin ja työpaikkoihin juuri Suomessa. Ja nyt sitä tarvitaan: panostamista teknologisen ja kaupallisen riskin jakamiseen niin, että yritykset uskaltavat investoida. Tavoitteena on "vivuttaa” liikkeelle vähintään kaksi yksityistä euroa jokaista julkista euroa kohden.
Valtion TKI-rahoitusta täytyy kohdentaa oikein ja tarjota oikeilla instrumenteilla. Tarvitsemme pitkäjänteisiä temaattisia valintoja, jotka suunnataan rohkeasti sinne, missä meillä on erityistä huippuosaamista ja kilpailuetua. Tästä hyvä esimerkki on Espoon Otaniemeen rakenteilla oleva Kvanttinova, jossa julkisella rahalla investoidaan teollisuusvetoiseen mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian pilotointi- ja kehitysympäristöön, jossa yritykset voivat keskittyä etunojassa esikaupalliseen kehitykseen ja pilotointiin. Julkiset panostukset mahdollistavat yritysten omat investoinnit, ja tämän yhteispanostuksen myötä Suomeen on syntymässä eurooppalaisessakin mittakaavassa merkittävä mikroelektroniikan keskus. Kvanttinovan käyttöön kehitystyössään on sitoutunut jo yli 20 yritystä.
Mikä sitten jarruttaa yritysten intoa investoida? Tunnistettuja hidasteita ovat teknologinen ja kaupallinen riski, joka liittyy uuteen teknologiaan, sääntely ja sen luomat rajoitteet sekä osaavan työvoiman ja pääoman saatavuus. Julkinen TKI-rahoitus voi auttaa oikein ja oikeilla instrumenteilla kohdennettuna riskin ottamisessa mutta sekään ei yksi riitä. Lisäksi sääntelyn täytyy tukea näitä tavoitteita ja tehdä uudistumisesta kannattavampaa kuin vanhassa pysymisessä – tämä usein unohtuu, kun puhutaan TKI:sta. Panostaminen koulutukseen ja ulkomaisten osaajien houkutteluun auttaa kolmannen esteen taklaamisessa.
Uudistuminen vaatii sitä, että yksityiset sijoittajat saadaan innostumaan investoimaan nimenomaan Suomessa ja että yritykset ja yrittäjät valjastavat TKI:n kilpailukykynsä moottoriksi. Julkinen raha kannattaakin käyttää niin, että se kannustaa yrityksiä uusien tieteen tulosten hyödyntämiseen tavalla, jota muualla ei ole vielä tehty. Julkinen raha voi esimerkiksi jakaa riskiä yritysten kanssa puhtaaseen teknologiaan tai uusiin tuotantoteknologioihin investoimisessa. Voimme synnyttää uusia tuotantotapoja, jotka käyttävät esimerkiksi paljon vähemmän raaka-aineita. Näin luodaan taloudellista hyötyä ja työpaikkoja samalla, kun varmistetaan kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen.
Taotaan haasteista mahdollisuuksia
Kestävä talous tarkoittaa tuotteita ja palveluita, jotka tarjoavat ratkaisuja merkittäviin globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, resurssien riittävyyteen, kiertotalouteen, puhtaan energian tuottamiseen, tekoälyn vastuulliseen käyttöön tai ihmisten terveyden parantamiseen – ja tämä kaikki niin, että otamme planetaariset rajat huomioon. Kun tiivistämme julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin, nämä haasteet ovat Suomelle myös mahdollisuus.
Rohkeat investoinnit tulevat kääntämään taloutemme suunnan, kun ne kohdistetaan viisaasti. Kokonaisuudessaan Suomen hyvinvoinnin, kasvun ja kestävyyden edistäminen vaatii tasapainoisen lähestymistavan, jossa yhdistyvät pitkäjänteiset julkiset investoinnit, yksityinen sektori ja innovaatiot. Tavoitteena on luoda hyvinvointia, säilyttää ja vahvistaa hyvinvointivaltiota sekä varmistaa, että tulevat sukupolvet voivat nauttia paremmista mahdollisuuksista ja resursseista kuin me. Yhdessä voimme saavuttaa kestävän kasvun, joka hyödyttää kaikkia suomalaisia ja luo pohjaa vauraalle tulevaisuudelle.
