Numerot puhuvat puolestaan. Startup-yrityksistä 90 prosenttia ei koskaan menesty. Tuoteinnovaatioiden osalta luvut ovat vieläkin synkempiä: 20 tuoteinnovaatiosta jopa 19 epäonnistuu. Osittain tämä kuuluu asiaan – ja innovaatioiden luonteeseen. Mutta vaikka innovaatioprosessissa on monia asioita, joihin on vaikeaa, ellei mahdotonta vaikuttaa, on kuitenkin paljon myös niitä, joihin voi – ja pitää – panostaa.
Innovaatioista ja niiden tärkeydestä tulevaisuutemme, uusien mahdollisuuksien ja kasvun turvaamiseksi puhutaan jatkuvasti. Monille innovaatio on kuitenkin vain muotisana kuvaamaan uutta asiaa tai prosessia, jossa ideoista tehdään totta. Osin se pitääkin paikkansa, mutta ainakin me innovaatioiden ja niiden tukemisen, johtamisen ja rahoittamisen kanssa työskentelevät tarvitsemme paremman määritelmän, joka kuvaa innovaatioprosessin moniulotteista ja kuitenkin varsin yksinkertaista luonnetta.
Paras kohtaamani määritelmä – jota käytän työssäni päivittäin – on seuraava: Innovaatio on prosessi, joka luo arvoa soveltamalla uusia ratkaisuja merkityksellisiin ongelmiin.
Vasta kun nämä kolme asiaa – arvo, uutuus ja ongelmanratkaisu – yhdistyvät, voimme todella puhua innovaatiosta. Muussa tapauksessa kyse voi olla keksinnöstä (uudella ratkaisulla ei ole arvoa), optimoinnista (arvokas ratkaisu ei ole uusi) tai taiteesta (arvokkaalla uutuudella ei ehkä ratkaista merkityksellistä ongelmaa).
Innovaatioon tarvitaan nämä kaikki kolme ulottuvuutta. Lisäulottuvuutena aika.
Innovaatio on prosessi, joka luo arvoa soveltamalla uusia ratkaisuja merkityksellisiin ongelmiin.
Miksi innovaatiot epäonnistuvat ja miten se voidaan estää?
Innovaatioliiketoiminnassa muistutellaan usein, että innovaatiot kohtaavat ongelmia elinkaarensa kaikissa vaiheissa – alkaen idean ja konseptin kehittämisestä ja ulottuen aina tuotannon laajentamiseen ja lanseeraukseen saakka. Yleinen mantra onkin, että innovaation epäonnistuminen on erittäin todennäköistä – oli syynä sitten virheellinen liiketoimintamalli tai odottamattomat ongelmat testauksessa, validoinnissa tai lanseerauksessa. Ja usein näin onkin.
Kuitenkin sen sijaan, että kohauttaisimme olkiamme ja jättäisimme innovaation menestyksen arvan varaan, meidän on ajateltava pitkällä tähtäimellä ja keskityttävä siihen, miten onnistumisen todennäköisyyttä voidaan parantaa.
1. Tulevaisuuden menestys vaatii tilaa ja resursseja innovointia varten
Tyypillisesti kaupallisessa kontekstissa yrityksen liiketoiminta on jo käynnissä olemassa olevalla tuotteella tai palvelulla. Suurin osa yrityksen ajasta ja työstä kuluukin luonnollisesti tuotteiden ja palvelujen tarjoamiseen asiakkaille. Tällaiselle yritykselle innovaatioiden arvo on mahdollisissa kasvumahdollisuuksissa, tarjonnalla erottautumisessa, asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin vastaamisessa tai parhaiden kykyjen houkuttelemisessa. Nämä hyödyt ovat kuitenkin tulevaisuuteen suuntautuneita ja edellyttävät siksi investointeja.
Tästä päästäänkin ensimmäiseen kohtaan eli sen varmistamiseen, että innovointia varten varataan resursseja ja aikaa. Innovoinnin strateginen merkitys yritykselle on tunnistettava, ja innovointi on priorisoitava sen mukaisesti – innovointi ja sen vaatima valmistelu eivät saa jäädä tavanomaisen liiketoiminnan jalkoihin. Joskus voi olla tarpeen luoda erillisiä rakenteita tai tiloja innovaatiojohtamista varten.
2. Innovaatiojohtaminen edellyttää ketterää päätöksentekoa
Tämä on seuraava asia, johon on mahdollista vaikuttaa. Innovaatiohankkeissa tarvitaan erilaista johtamista, jonka tavoitteena on suuri ja nopea kasvu ja joka mahdollistaa vaikeiden päätösten tekemisen hetkessä ja tavallisesta poikkeavin perustein. Tällainen lähestymistapa on rohkea ja yrittäjämäinen. Oikeanlaisen innovaatiojohtamisen, -kulttuurin ja -strategian luominen on ratkaisevan tärkeää onnistumisen todennäköisyyden lisäämiseksi.
Kun luodaan innovaatioita, keskeisessä asemassa ovat sekä aika että ajoitus. Organisaation päätöksenteon nopeus voi ratkaista innovaation onnistumisen. Tarpeettomien rakenteellisten esteiden poistaminen ja päätöksenteon pitäminen ketteränä ja tietoon perustuvana ovat keinoja, joilla asiat voivat kääntyä yrityksen eduksi.
3. Arvoa ei voi luoda tuntematta markkinaa
Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä asiana on markkinasuuntautuneisuus. Onnistumista varten on tunnettava kyseessä oleva toimiala – sen arvon luomisesta vastaavat markkinat ja prosessit. On ymmärrettävä ongelma, joka pyritään ratkaisemaan, ja se, mitä se merkitsee asiakkaille ja kilpailulle. Vaikka nämä näkökohdat olisi otettu huomioon, ajoitus voi kuitenkin olla onnistumisen kannalta ratkaiseva tekijä. Ennenaikainen lanseeraus tai sen viivästyminen voivat johtaa siihen, ettei ratkaisulle ole riittävästi kysyntää. Kun näin käy, epäonnistuminen on vain askeleen päässä.
Kysymys saattaakin kuulua, miksi ylipäänsä innovoida, kun onnistuminen on niin epätodennäköistä. Vastaus on yksinkertainen: innovointi on ainoa konkreettinen toimi, jolla voimme vaikuttaa tulevaisuuteen ja varmistaa, että yritys säilyttää markkinaosuutensa tai kasvattaa sitä. Innovointi on investointi tulevaisuuteen. Kun strategia, tuki ja johtaminen osuvat oikeaan, innovointi siivittää yritystä kohti menestystä.
VTT iBEX – keksintöjen kiitorata
VTT iBEX on vuosittain järjestettävä innovaatio-ohjelma, joka antaa tutkijoillemme resurssit ratkaista kiehtovimpia globaaleja haasteita. Aikaa maailmaa muuttavien keksintöjen tekemiselle on vuoden päivät.
Seuraa tämän vuoden iBEX-tiimejä sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #VTTiBEX.
