Veteen liittyvä hyvinvointi on Suomessa korkeinta vuosituhannen alussa kehitetyn vesiköyhyysindeksin mukaan. Sen lisäksi että Suomi on maailman vesirikkaimpia maita ovat vesihuollon kattavuus, veden käyttö kotitalouksissa, teollisuudessa ja maataloudessa, ympäristöasiat sekä vesihuoltoon liittyvät sosio-ekonomiset tekijät maailman huippua.
Teollisuusrakenteemme heijastuu vedenkäytössä. Merkittävimmät sektorimme ovat vesi-intensiivinen metsäteollisuus ja kaivosteollisuus, ja teollisuus onkin suurin vedenkäyttäjä (Grön 2010 ): Kun yhdyskunta käyttää noin 460 miljoonaa kuutiota vuodessa, on teollisuuden vedenkäyttö melkein 20 kertaa isompi eli 8300 miljoonaa kuutiota vuodessa. Suomen teollisuus on kuitenkin vähentänyt esimerkillisesti vedenkulutustaan veden kierrätysratkaisuin ja optimoimalla jäte- ja käyttövesien päästöjä ympäristöön. Tuotetta kohti laskettuna metsäteollisuuden vedenkäyttö on vähentynyt viidenteen osaan 70-luvun vedenkulutuksesta. Suomen panimoteollisuuden vedenkäyttö tuotelitraa kohti laskettuna on tänään merkittävästi pienempi kuin kestävällä toiminnoillaan suuresti mainostavien globaalien panimoyritysten.
Yksi keskeinen hidaste veden kierrätyksessä on veden suhteellisesti edullinen hinta verrattuna vastaaviin kierrätysmateriaalien hintoihin. Vesi-intensiivisessä teollisuudessa isot vesivolyymit on kuitenkin jo merkittävä kustannuserä. Esimerkiksi Suomen metsäteollisuudessa veden kustannus on arviolta 5 prosenttia kokonaiskustannuksista, eli samaa tasoa kuin kemikaalien ja henkilökunnan.
Kierrättämällä vettä aikaansaadaan kustannushyötyä, ja samalla pienempi vedenoton tarve lisää vaihtoehtoja laitosten sijoituspaikalle sekä tarjoaa mahdollisuuksia tuotannon kasvattamiseen. Veden kierrätyksen lisäksi nyt kehitetään uusia ratkaisuja veden sisältämien epäpuhtauksien talteenottoon ja tuotteistamiseen jatkokäyttöön. Näistä voidaan luoda uusia arvoketjuja ja liiketoimintamalleja tulevaisuuden kiertotalouden yhteiskuntiin.
Ilmastonmuutos on nostanut puhtaan veden saatavuuden keskeiseksi riskiksi maailman taloudelle. Vaikutus on moninainen; samalla kuin kuivat alueet muuttuvat yhä kuivemmiksi, tulvat ja rankkasateet yleistyvät muualla. Rakennus- ja tuotevaurioiden lisäksi tulvivat viemärisysteemit ja padot voivat aiheuttaa tahattomia ympäristöpäästöjä.
Suomessa on maailman paras vesihuolto. Maailman ykkösasemasta olisi helppo ponnahtaa maailmalle yhdistämällä vesiosaamiseen ja veteen liittyviin teknologisiin ratkaisuihin projektiosaamista sekä muita kompetensseja eri aloilta.
Pilotoidaan digitaaliset ratkaisut, energiatehokkuus ja sinisen talouden kaikki osa-alueet Suomessa ja viedään ne yhdessä maailmanmarkkinoille – alueille, joissa puhtaan veden saatavuus on jo selkeä liiketoimintariski teollisuustuotannolle!
