Rakennusten ilmavaihtoa tulisi kehittää pandemia-aaltojen aiheuttamien terveysuhkien vähentämiseksi. Tämä edellyttäisi myös muutoksia rakennusten säädöksiin.
Korona muuttaa jatkuvasti maailmaa ja käsityksiämme siitä, miten hengitystieinfektiot leviävät. Rokotteet ovat tärkein yksittäinen torjuntatoimi, mutta niidenkin saatavuus, tehokkuus sekä käyttökelpoisuus pitkällä aikavälillä uusia virusmuunnoksia ja pandemioita vastaan on rajallinen. Siksi yhteiskunnassa tarvitaan useita eri suojautumisen kerroksia pandemian vaikutusten vähentämiseksi ja kokonaisriskin hallitsemiseksi ennakoivasti.
Pandemia on herättänyt myös rakennusten omistajat, rakentajat, ylläpitäjät ja loppukäyttäjät huomaamaan sisätilojen turvallisuuden merkityksen: virus leviää tehokkaimmin ahtaissa tiloissa, joissa on paljon ihmisiä ja heikko ilmanvaihto. Ilmahygienian - eli tehokkaan ilmavaihdon, ilmanpuhdistuksen sekä maskien ja hengityksensuojaimien - painoarvo on kasvanut pandemian aikana huomattavasti, kun tutkimustietoa on karttunut lisää.
Tehokkaampia ilmanvaihtoratkaisuja on jo saatavilla
Tulevaisuuden pandemioihin varautuminen ja ilmateitse leviävien hengitystieinfektioiden riskin merkittävä vähentäminen edellyttää ajattelutavan muutosta rakennusten ilmanvaihdon perusteissa. Nykyisin jo käytössä olevien tekniikoiden, kuten ilmamäärien kasvattamisen, tarpeenmukaisen ilmavaihdon hyödyntämisen ja ilmanjaon kehittämisen, merkitys voi osoittautua rajalliseksi tai kustannuksiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan kestämättömäksi. Turvallisten sisätilojen luominen myös pandemian aikana edellyttää uudentyyppisten ilmanvaihtoratkaisujen laajaa käyttöönottoa. Vaikka Suomi on ilmavaihdon osalta kehittyneimpiä maita, tehtävää on vielä paljon.
- Tämänhetkiset rakennusten ilmanvaihtoa koskevat säädökset eivät ohjaa parhaalla mahdollisella tavalla uusien ilmavälitteisten tautien torjuntaan tarkoitettujen teknisten ratkaisujen hyödyntämiseen. Esimerkiksi teollisuudesta tuttujen kohdeilmanvaihtoratkaisujen sekä tilakohtaisten puhtaan ilman tuoton (CADR) moninkertaistavien kiinteiden tehostusjärjestelmien käytössä on paljon potentiaalia. Tämä koskee erityisesti tartuntatautien leviämisen kannalta kriittisimpiä pisteitä, kuten sisätiloja, joissa on koolla paljon ihmisiä ja oleskeluaika on pitkä, VTT:n tutkimustiimin päällikkö Hannu Salmela kertoo.
Toinen esimerkki ovat siirrettävät ilmaa puhdistavat laitteet, joiden avulla aikaansaatavia hyötyjä tulisi jatkossa pystyä arvioimaan tasavertaisesti varsinaiseen rakennustekniikkaan perustuvien ratkaisujen kanssa. Tämä mahdollistaisi yhtenevät ilmanpuhdistimille asetettavat vaatimukset muun muassa melun ja puhtaan ilman tuoton osalta.
- Korona on muuttanut sisäilmatutkimuksen suuntaa nostaen turvallisuuden sen keskiöön. Infektioiden estäminen rakennuksissa pitää ottaa todesta. Esimerkkinä tästä on toimivan ilmanvaihdon todentaminen, mikä unohtuu melkein kaikkialla, kertoo Granlundin kehitysjohtaja Piia Sormunen.
Tulevaisuuden älykäs rakennus ennakoi, reagoi ja parantaa ihmisten turvallisuutta sekä varmistaa sisäympäristön terveellisyyden. Se kommunikoi käyttäjiensä kanssa ja kertoo heille, mitkä ovat tilan tartuntariskit. Se kommunikoi myös yhteiskunnan järjestelmien kanssa epidemioiden ja niiden uhkiin liittyvän tiedon osalta.
Turvallisen ja viihtyisän sisäympäristön luominen on yhteiskunnallinen kysymys
Uuden teknologian käyttöönoton hyödyt voivat monessa tapauksessa olla suurempia kuin niiden aiheuttamat kustannukset. Ratkaisuilla, joilla voidaan vähentää hengitystieinfektioriskin ohella pienhiukkasten, lämpöaaltojen tai rakennuksen kosteusvaurioiden aiheuttamia terveyshaittoja tai muutoin parantaa työn tuottavuutta ja oppimistuloksia, hyödyt voivat osoittautua erityisen merkittäviksi.
Hyötyjen arviointiin ja niiden osoittamiseen pitää kuitenkin panostaa. Erityisesti tämä koskee taloudellisten hyötyjen osoittamista ja kannusteita eri toimijoille eri tyyppisissä ja ikäisissä rakennuksissa. Mahdollinen moottori tälle työlle olisi monitieteellisen ja toisiaan täydentävistä toimijoista koostuvan ryhmän perustaminen sisätilojen turvallisuuden kehittämiseksi, kansallisen päätöksenteon tueksi ja käytäntöön viemiseksi. Työssä tulisi hyödyntää myös kehittyneitä ennakointityökaluja, kuten kokonaisvaltaisia riskienarviointimenetelmiä ja tulevaisuuden pandemiaskenaarioita.
- Tutkimukseen perustuvat ratkaisut auttavat meitä ulos nykyisestä pandemiasta, torjumaan tulevia pandemioita sekä luomaan terveellisempiä, turvallisempia ja viihtyisiä sisätiloja kestävän kehityksen mukaisesti. Tätä työtä olemme jo osaltaan käynnistäneet Business Finlandin osarahoittamassa E3-hankkeessa, Salmela sanoo.
Varautuminen hengitystieinfektioiden vaikutuksiin on kyettävä saavuttamaan vastuullisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Hyvä sisäympäristö pitää saada aikaan siten, etteivät energiankulutus ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt lähtökohtaisesti lisäänny.
- Rakennusten tulee olla ajassa kestäviä ja vähäpäästöisiä, lisäksi niiden on oltava terveysturvallisia. Nämä tavoitteet eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa, kun käytetään edistyksellistä teknologiaa ja innovoidaan uutta. Parhaimmillaan näistä syntyy Suomelle myös kansainvälistä kilpailukykyä, sanoo SRV:n kehitysjohtaja Miimu Airaksinen.
Yritysten ja tutkimuslaitosten yhteishanke E3, Excellence in Pandemic Response and Enterprise Solutions, etsii parhaat keinot estää virusten sekä tartuntatautien leviämistä sisätiloissa. Ratkaisuilla tuodaan yhteiskunnalle keinoja pysyä toimintakykyisenä pandemioiden aikana. Hankkeessa on mukana 22 yritystä, jotka edustavat laajasti eri rooleja terveellisen ja turvallisen sisäympäristön tuottamisen arvoketjussa.
