Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nostaa proteiiniomavaraisuuttaan ja samalla siirtyä kohti kestävän kehityksen mukaista hiilineutraalia ruokaketjua. VTT:n ja Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry:n uusi raportti sisältää toimenpide-ehdotuksia puitavien kasvien, nurmen, kalatalouden sekä hyönteisten ja solumaatalouden entistä tehokkaammaksi hyödyntämiseksi proteiinilähteinä sekä elintarvike- että rehutuotannossa.
Proteiiniomavaraisuudella tarkoitetaan täydennysvalkuaisen kotimaisuusastetta, joka on Suomessa alle 20 prosenttia. Sen nostaminen on tärkeää huoltovarmuuden turvaamiseksi esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamissa epävakaissa markkinatilanteissa.
Rehuproteiiniomavaraisuuden ohella ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden takia tarvitaan elintarvikekäyttöön uusia kestävästi tuotettuja proteiinilähteitä. Siksi uusi toimenpidesuunnitelma korostaa koko kotimaisen toimijaverkoston aktivoitumisen tärkeyttä proteiiniomavaraisuuden parantamiseksi.
"EU:ssa on erityisen tärkeää korvata rehusoija Euroopassa tuotetuilla proteiinilähteillä. Yhä useammat toimijat ovatkin alkaneet korvata rehusoijaa kotimaisilla proteiinilähteillä. Kotimaisten proteiinilähteiden rehukäytön arvioidaan moninkertaistuvan lähivuosien aikana. Tämä edellyttää kuitenkin jalostustoimintaa, uusien matalan haitta-ainepitoisuuden lajikkeiden tuloa markkinoille sekä proteiinikasvien viljelyalan huomattavaa kasvua ja satotasojen nousua", toteaa MTK:n vilja-asiamies ja VYR:n hallituksen puheenjohtaja Max Schulman.
Kasviproteiinin kulutus elintarvikkeissa on kasvanut Suomessa edellisestä vuonna 2015 toteutetusta proteiiniomavaraisuutta koskeneesta selvitystyöstä. Erityisesti kaurasta ja palkokasveista valmistettujen kasviproteiinituotteiden kulutus on kasvanut hyvin, ja myös hyönteistuotteita on tullut markkinoille. Kasvun odotetaan jatkuvan, kun kuluttajat hakevat vaihtoehtoja eläinproteiineille. Menestyksekäs kasvu edellyttää kuitenkin esimerkiksi puitavien kasvien osalta koko ketjun yhteistyötä sekä panostuksia lajikekehitykseen, alkutuottajien kouluttamiseen, sopimusviljelyyn ja myös ingredienttiteollisuuden kehittämiseen.
"Erityisesti nurmen, hyönteisten ja solumaatalouden tehokkaaksi hyödyntämiseksi proteiinintuotannossa tarvitaan vielä huomattavien tutkimuspanostusten lisäksi myös toimijaverkoston ja liiketoimintamallien kehittämistä", tähdentää tutkimustiimin päällikkö Emilia Nordlund VTT:ltä. Myös kalatalous voi olla merkittävässä roolissa Suomen proteiiniomavaraisuuden nostossa, mutta ei ilman huomattavia toimenpiteitä sekä sisävesi- että rannikkokalastuksen elinkeinon ylläpitämiseksi.
VYR on perustanut toimenpiteiden viemiseksi käytäntöön proteiinityöryhmän, jonka puheenjohtajana toimii Emilia Nordlund. Proteiinityöryhmä keskittyy ensisijaisesti viljoihin, palko- ja öljykasveihin sekä nurmiin, ja se pyrkii nostamaan Suomen asemaa proteiiniomavaraisuuden ja kestävän ruoantuotannon mallimaana ja esimerkillisenä toimijana EU:n alueella. Ryhmään kutsutaan mukaan toimijoita koko tuotantoketjusta.
Toimeenpanosuunnitelma Suomen proteiiniomavaraisuuden nostamiseksi: https://cris.vtt.fi/files/24247901/RAPORTTI_Toimeenpanosuunnitelma_Suomen_proteiiniomavaraisuuden_nostamiseksi_julkaistava_versio_8.5.2019.pdf
