Vihreän vedyn globaalit markkinat kasvavat nopeasti ja vetyhankkeita suunnitellaan ennätystahtia. Vedyn loppukäytöstä käydään keskustelua, mutta vähemmän puhutaan vedyn arvoketjuista. Suomalaisyrityksillä on VTT:n kyselyn mukaan sekä kiinnostusta että kyvykkyyttä olla osa näitä arvoketjuja.
Suomen hallitus on arvioinut, että Suomi voisi tuottaa ainakin 10 % EU:n vihreästä vedystä vuonna 2030. Suomalaisista yrityksistä ja teollisuuden järjestöistä koostuvan Vetyklusterin arvion mukaan määrä voisi olla jopa yli 14 %. Kotimaiselle vedyntuotannolle on siis kysyntää, mutta nyt tarvitaan uudenlaisia arvoketjuja – elektrolyysereiden ja niiden komponenttien valmistuksesta järjestelmän integrointiin, vedyn tuotantoon, logistiikkaan, varastointiin ja käyttöön sekä erilaisiin järjestelmä- ja oheispalveluihin.
Suomalaisyrityksillä on vetyliiketoimintaan soveltuvaa osaamista
VTT selvitti FinH2-projektissa kyselyn avulla suomalaisyritysten kiinnostusta vetytaloutta kohtaan. Tavoitteena oli tunnistaa yrityksiä, jotka ovat tai voisivat olla osa vetyarvoketjuja. Kyselyyn vastasi yli 30 yritystä. Lisäksi julkisista lähteistä tunnistettiin yli 60 yritystä, jotka voisivat toimia osana arvoketjua.
Kyselyn perusteella vetyliiketoiminta kiinnostaa yrityksiä, ja osa niistä olikin jo tunnistanut vetytalouden mahdollisuuksia sekä omia valmiuksiaan toimia näillä markkinoilla. Mukaan mahtui myös yrityksiä, jotka olivat jo osa arvoketjua.
”Suomalaisilla yrityksillä on vahvaa osaamista, jota voidaan siirtää vetyalalle läpi arvoketjun. Esimerkiksi järjestelmäpalveluja toteuttavilla yrityksillä on tietoa sähköverkon tasapainotuksesta ja hukkalämpöjen talteenotosta. Tätä osaamista voidaan soveltaa elektrolyysereihin”, sanoo erikoistutkija Elina Mäki VTT:ltä.
Tieto ja yhteinen suunta edistäisivät arvoketjujen kehitystä
Osa yrityksistä hakee vielä rooliaan vetyarvoketjussa. Arvoketjujen kehittämiseksi tarvitaankin sekä uusia kumppanuuksia yritysten välillä että hyviä esimerkkejä arvoketjujen toiminnasta.
”Vetyteknologioiden käyttöönottoon ja vetyliiketoimintaan liittyy myös monia avoimia kysymyksiä. Kyselyn mukaan yritykset kaipaavat lisätietoa ja uutta osaamista tuotekehityksensä tueksi. Esimerkiksi komponenttivalmistajat tarvitsevat tietoa siitä, millaisia vaatimuksia laitteistot, järjestelmät ja vedyn käyttökohteet asettavat komponenteille. Myös vedyn varastoinnista, markkinoiden kehityksestä ja turvallisuusnäkökohdista kaivataan tietoa. VTT voi tukea yrityksiä tuottamalla tätä osaamista ja auttaa suomalaisia yrityksiä aloittamaan elektrolyysereiden valmistusta”, Mäki sanoo.
Myös kansalliselle vetyvisiolle on selvä tilaus. Kirkas näkemys vedyn käyttökohteista ja vetytaloudessa tavoitellusta kehityssuunnasta rohkaisisi yrityksiä mukaan. Monet yritykset olisivat kiinnostuneita menemään vetyä pidemmälle ja tuottamaan vedystä korkeamman jalostusarvon tuotteita, mikä lisäisi vetyliiketoiminnan arvoa. Suomella olisi mahdollisuuksia sekä laajempien laitekokonaisuuksien toimituksiin että korkean jalostusasteen vetytuotteiden vientiin.
Tuhannen taalan paikka suomalaisyrityksille
Suomeen suunnitellaan parhaillaan runsaasti hankkeita, joissa vetyä tuotetaan elektrolyysillä. Tähän mennessä ilmoitettujen hankkeiden toteutuessa vedyn tuotantokapasiteetti olisi Suomessa vuosikymmenen loppuun mennessä useita gigawatteja. Tämä avaa suomalaisille yrityksille valtavan mahdollisuuden arvoketjujen ja kumppanuuksien kehittämiseen. Jos kotimaisia toimijoita ei löydy, investoinnit uhkaavat valua ulkomaille. Lisäksi vahvat arvoketjut avaisivat portteja kansainvälisille markkinoille. IEA arvioi vetytuotannon globaaliksi kapasiteetiksi vuonna 2030 yli 130 GW kehitteillä oleviin projekteihin perustuen.
Sekä kotimainen että globaali markkina osoittavat, että tilaisuuteen ehtii vielä tarttua. Suomalaisilla yrityksillä on tuhannen taalan paikka muodostaa arvoketjuja elektrolyysereiden ja laajempien kokonaisuuksien valmistamiseen ja toimittamiseen. Oikea aika toimia on nyt.
