Kotitalouksien nurkissa pyöriville ”villakoirille” ei ole vielä löytynyt hyödyllistä jatkokäyttöä, mutta VTT kehitti terästeollisuuden sivuvirtoina syntyville sinkkipitoisille pölyille uusiokäyttöä.
Pöly sisältää pieniä kiinteitä ainehiukkasia, jotka leijailevat ilmassa ja laskeutuvat hitaasti pintojen päälle. Hengitettynä sillä voi olla merkittäviä terveyshaittoja. Hienoin aines on yleensä vaikeimmin käsiteltävissä ja palautettavissa kiertoon.
Terästeollisuuden sivuvirtoina syntyy Euroopassa vuosittain useita tuhansia tonneja sinkkipitoista pölyävää jätettä, jota pahimmillaan käsitellään ongelmajätteenä. Ongelmajätteiden käsittely on erittäin kallista ja niiden luoma ympäristökuorma on suuri.
Teollisuudessa hienojakoiset pölyt pystytään keräämään talteen huolellisesti jo prosessivaiheessa, mutta kerätty pöly on ollut haastavaa jatkokäsiteltävää, jopa ongelmajätettä. VTT:n tutkimuksissa on todettu, että kerätty terästehtaan pöly on koostumukseltaan kiinnostava ja valmiiksi sopivan hienoa granulointia/pelletointia varten. Yhdistämällä nämä kaksi ominaisuutta syntyy kyseiselle sivuvirralle etu, sillä sen käsittelyprosessi uudeksi tuotteeksi on yksinkertainen ja edullinen.
Terästeollisuuden pölyt ongelmajätteestä biomassan käsittelyprosessin parantajaksi
Kuvittele ketju, jossa terästehtaan sivuvirtana syntyvää pölymäistä jätettä voidaan hyödyntää toiminnallisena materiaalina toisessa sovelluksessa. VTT:n innovaatiossa tästä ongelmajätteestä tuleekin tuote, joka on sekä kustannustehokas että ympäristöystävällinen ratkaisu.
Toisaalla, sinkkioksidia käytetään absorboimaan rikkiä biomassan kaasutuksessa. Sinkkioksidilla on erinomainen kyky sitoa itseensä rikkiä sitä sisältävistä kaasuseoksista. Arvioidaan, että tulevaisuudessa tarvitaan pelkästään Suomessa 5 000 t sinkkioksidia biomassan kaasutuksessa vapautuvien päästöjen sitomiseen.
VTT on osoittanut laboratoriokokeissa, että terästeollisuuden sinkkipitoisia sivuvirtoja voidaan hyödyntää biomassan kaasutuksessa syntyvän rikin poistamisessa lähes yhtä tehokkaasti kuin nykyisiä kaupallisia sinkkioksidituotteita.
Nyt osoitetun potentiaalisen sivuvirtaan pohjautuvan raaka-aineen haasteena jatkossa on luoda sen avulla uutta liiketoimintaa eli tuoda prosessi teollisuusmittakaavaan kustannustehokkaasti. Tähän liittyen on meneillään EU EIT Raw Materialsin rahoittama 3-vuotinen projekti (2020-2022), joka tähtää kehitetyn rikkiä sitovan materiaalin tuomiseen markkinoille.
