Juuri hyväksytyssä tieteellisessä julkaisussa kuvataan solukahvin laboratoriokasvatusprosessi ja esitellään menetelmän toimivuus. Tutkimusryhmä onnistui uuttamaan kahvia laboratoriossa kasvatetuista kahvikasvin soluista ensimmäistä kertaa vuonna 2021. Nyt koko prosessi soluviljelmien perustamisesta lähtien on dokumentoitu ja julkaistu suurelle yleisölle.
VTT tuotti ensimmäiset kahvierät laboratoriossaan Espoossa kaksi vuotta sitten. Journal of Agriculture and Food Chemistry -tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa avataan nyt tutkijoiden käyttämä prosessi: soluviljelmän perustaminen kahvipensaasta, paahtoprosessissa syntyvän aromin muokkaaminen, kofeiinimäärä, makuanalyysi sekä arviointipaneelin suorittama aistinvarainen arviointi.
Kahvin kysyntä on kasvussa, mutta kahvipapujen tuotantoon liittyy useita maan ja veden käyttöön, työntekijöiden oikeuksiin ja ilmastonmuutokseen liittyviä kestävyyshaasteita. Kehittyvistä maista tapahtuvaa tuontia edistävän organisaation, Centre for the Promotion of Importsin mukaan Eurooppa maailman suurimpana kahvinkuluttajana toi yli 3 602 tuhatta tonnia (3,6 miljoonaa tonnia) raakakahvia vuonna 2021 ja keskimääräinen kahvinkulutus Euroopassa henkilöä kohden on 5 kg vuodessa.
Solumaatalous tarjoaa kestävään kehitykseen perustuvia mahdollisuuksia kahvintuotannon keskeisten haasteiden ratkaisemiseen sekä vahvistaa alueellista omavaraisuutta sellaisillakin alueilla, joiden ilmasto ei sovellu kahvipavun kasvatukseen. Lisäksi laboratoriokasvatus voi nopeuttaa kahvintuotantoa merkittävästi. Perinteisin menetelmin kasvatetusta kahvista saadaan 1–2 satoa vuodessa, kun taas laboratoriossa voidaan kasvattaa uusi solukahvierä kuukaudessa kontrolloidun prosessin ja kahvikasvin solujen uusiutuvuuden ansiosta, joka poistaa tarpeen kasvattaa uusia kahvikasveja siemenistä.
Laboratoriossa kasvatettu kahvi ei kuitenkaan ole aivan vielä tulossa kaupan hyllylle tai kotikeittiöihin. Tutkimustiimin päällikkö Heiko Rischer, joka vetää kasvibiotekniikan yksikköä VTT:llä, toteaa, että laboratoriossa kasvatetun kahvin tuotannolle ja kaupallistamiselle on luotava kokonaan oma ekosysteemi.
“Kahvisolujen kasvattaminen bioreaktorissa ja kaupallisesti toimivan tuotteen luominen ovat kaksi eri asiaa. Lopputuotteeseen vaikuttavat eri lajeista ja lajikkeista saatava raaka-aine, maaperä, kasvatuspaikan korkeus merenpinnasta, ilmasto ja jopa kahvipapujen kasvatusvuosi sekä toki myös paahtamiseen, fermentointiin ja uuttamiseen liittyvät prosessit. Vaikka laboratorio-olosuhteissa kasvatettu kahvi onkin paljon kontrolloidumpaa, erilaiset muut tekijät kuten esimerkiksi paahtaminen vaikuttavat merkittävästi kahvin makuprofiiliin, joka on kuluttajan kannalta keskeinen asia”, Rischer selittää.
Ihanteellisessa tilanteessa samasta kahvin arvoketjusta kiinnostuneet toimijat, kuten viljelijät, paahtimot, sekoittajat, fermentoijat ja kahvimerkkien valmistajat voisivat ryhtyä yhdessä luomaan prosesseja uuden, kestävän kahvityypin tuottamiseksi ja kaupallistamiseksi.
“Toivomme, että julkaisemalla tämän tieteellisen artikkelin, joka osoittaa prosessin toimivuuden laboratoriossa kasvatetulle solukahville, voimme antaa alkusysäyksen ekosysteemille tai kollektiiville, jolla olisi riittävät resurssit, osaaminen ja into toimia aivan uuden kahvityypin edelläkävijänä. Haaste on iso, mutta VTT on valmis ottamaan sen vastaan sopivien kumppanien ja asiantuntijoiden kanssa”, sanoo Rischer.
Lisätietoa
Lisää aiheesta
- Journal of Agricultural and Food Chemistry: Proof of concept for cell culture-based coffee
- Centre for the Promotion of Imports: What is the demand for coffee on the European market?
- VTT:n julkistustiedote vuodelta 2021: Kahvintuotantoa kestävästi Suomessa: VTT:n bioreaktorissa kasvisoluista kasvatettu kahvi tuoksuu ja maistuu
