Samalla kun tekoälyn mahdollisuudet lisääntyvät, ne nostavat esiin myös eettisiä kysymyksiä. Uskallammeko käyttää eteen avautuvia mahdollisuuksia hyödyksi? Voisiko eettinen keskustelu lisätä rohkeutta uusien innovaatioiden synnyttämiseen tekoälyn hyödyntämisen tiellä?
VTT:läiset Raija Koivisto, Jaana Leikas ja Mika Nieminen pohtivat tekoälyn etiikkaan liittyviä kysymyksiä kahvikupin äärellä.
Tekoälykeskustelu käy kuumana ja tekoälyn inhimillistämistä on tuotu esiin niin kirjallisuudessa kuin elokuvissa. Mitä ajattelette kollegat, miten pitkälle inhimillistämistä voidaan tehdä?
– R: Monet tutkijat pitävät tekoälyn itseoppivuutta liioiteltuna, eikä supertekoälyn toteutumista varmaankaan nähdä ihan lähitulevaisuudessa. Asiaan tulisi kuitenkin paneutua, jotta osaamme hahmottaa erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia ja ennakoida tekoälyn käyttötilanteita. Jos antaa koneen oppia, mitä kaikkea se voikaan keksiä itse?
– J: Niin, kaikkia arkielämän esimerkkejä on kyllä ihan mahdotonta huomioida koneiden ”kouluttamisessa”. Sanotaan, että tekoäly ei osaa priorisoida, eli erotella sitä, mikä laajan ja monimuotoisen kokonaisuuden tärkein asia on.
– R: Samoin esimerkiksi robotilta puuttuu kyky empatiaan. Ihmisen pitäisi siis huolehtia siitä, että tekoäly tekee sen, mihin se on suunniteltu. Jos ihminen viekkaudessaan haluaakin käyttää tekoälyä omien, toisille haitallisten päämääriensä edistämiseksi?
– M: Niinhän sitä ajatellaan, että teknologia ei sinällään ole hyvää eikä pahaa. Tässä piilee kuitenkin sudenkuoppa: teknologian kehittämiseen nivoutuvat varmasti suunnittelijan omat arvot. Oikean ja väärän voi opettaa tekoälyllekin määrätyissä asioissa, mutta nämä kysymykset tulisi olla keskusteltu valmiiksi, ettei niissä ole tulkinnanvaraa.
– J: Ennustetaan, että robotti on kotiemme kotiapulainen kymmenen vuoden sisällä. Mitä luulette, tuleeko tekoäly mullistamaan kansalaisten arkea muutenkin kuin älykkäinä robotteina, vai nähdäänkö sen hyödyt sittenkin enemmän suurten toimijoiden kautta?
– R: Toki tekoäly tulee vaikuttamaan ihmisten arkeen vahvasti. Sitä onkin jo monissa tuotteissa. Yksi mielenkiintoinen tulevaisuudennäkymä on alustataloudessa. Tekoälyn lisääntyminen saattaa vaikuttaa paljonkin kansalaisten mahdollisuuksiin vaikkapa työn teossa. Alustatalous tarjoaa töitä myös niille, jotka eivät muuten pystyisi tekemään töitä: esimerkiksi naiset kehittyvissä maissa voivat tarjota omaa työpanostaan alustan kautta ajasta ja paikasta riippumatta. Näin voi toteutua etiikan tasa-arvoisuuden periaate.
– J: Yksilötasolla tulee tietysti huolehtia siitä, että kansalaiset hallitsevat ja osaavat sen osan teknologiasta, jonka käyttöä heiltä vaaditaan. Esimerkiksi digipalvelujen käyttö ja oman yksityisyyden suojaaminen ovat aika keskeisiä kysymyksiä. Digilukutaito tulisi olla kaikkien ulottuvilla.
– R: Kehitimme EU:n SATORI-hankkeessa eettisen vaikuttavuuden arvioinnin kehystä. Se on luonteeltaan suositteleva. Nyt valtionvarainministeriö korostaa, että Suomen pitää varmistaa riittävä osaaminen tekoälyssä. Tarvittaisiinko siis vahvempaa sääntelyä esimerkiksi Euroopassa teknologian käytön etiikasta?
– J: Sääntely on ehkä liian vahva sana, mutta yhteisymmärrystä tarvitaan. Eettinen keskustelu on aloitettava jo ennen kuin teknologia arkipäiväistyy, ja päätösten eettinen perustelu tulisi olla läpinäkyvää. Haasteellisuus tulee siitä, että tekoälyn käyttö on aina eettisesti ajateltuna kontekstisidonnaista, ja siksi sen käyttö vaatii ja tulee aina vaatimaan keskustelua monesta eri näkökulmasta.
– M: Totta. Lainsäädäntö tarjoaa apua peruskysymyksissä, kuten ihmisoikeuksissa, ja lakiin nojaten voi tehdä tulkintoja siitä, mikä on eettisesti kestävää. Toisaalta lainsäädäntö kuitenkin kehittyy hitaasti suhteessa teknologian nopeaan kehittymiseen.
– R: Koska uusien teknologioiden eettisten kysymysten tarkastelulle ei vielä ole olemassa selkeitä kehyksiä, on myös epäselvää, miten tekoälyn etiikkaa pitäisi tarkastella? Mistä lähtisitte liikkeelle?
– J: Minulle helpoin tapa on varmaankin katsoa asioita universaalien eettisten prinsiippien eli periaatteiden kautta. Kaiken lähtökohtana on tietysti ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Oleellisia periaatteita ovat myös hyvän tekeminen ja vahingon välttäminen, oikeudenmukaisuus, itsemääräämisoikeus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.
– R: Ja tietenkin yksityisyydensuoja ja koskemattomuus. Niin ja luottamus siihen, että teknologia toimii niin kuin sen on oletettu ja suunniteltu toimivan.
– J: Teknologian haltuunoton kannalta kansalaisen tietoinen suostumus on mielenkiintoinen kysymys. Sitähän me käytämme kyllä esimerkiksi teknologiatutkimusten piloteissa koehenkilöiden osalta, mutta periaatteessa sen pitäisi kai toteutua yhteiskunnassa yleisesti? On mielenkiintoista pohtia, pitäisikö yhteiskunnallamme esimerkiksi olla kansalaisten tietoinen suostumus palvelujen viemisestä ensisijaisesti verkkoon? Monet kansalaiset ovat vielä vasta opettelemassa verkkoasiointia.
– M: Aivan. Mielenkiintoinen kysymys on myös, miten kansalaiset oikeasti voisivat osallistua päätöksentekoon tämän tyyppisissä, itseään koskevissa kysymyksissä.
– J: Teknologian etiikan tarkastelu on vahvasti sidoksissa yritysten toimintaan. Yritysten vastuullisuus nähdäänkin kasvavana kilpailutekijänä kovenevilla markkinoilla. Vastuullisen yrityksen tulisi pystyä käymään keskustelua eettisistä kysymyksistä.
– M: Niin, yritysten arvojen tulee olla asiakkaalle näkyvissä ja mahdollisimman pysyviä. Yritys toimii eettisesti seisomalla valittujen arvojen takana, kommunikoimalla niistä ja tekemällä näkyväksi, miten arvot käytännössä toteutuvat.
– J: Ja korjaamalla arvojaan, jos ne huomataan vääriksi. Jotta vältyttäisiin ”technology push” -toimintatavan mahdollistamilta virheiltä, eettiset kysymykset tulee ottaa tuote- tai palvelusuunnittelussa alusta saakka mukaan, suunnitellusti, ja niiden pohdinnalle tulee varata resursseja. Todellisia ja mahdollisia käyttötilanteita tulisi arvioida eettisyyden näkökulmasta ja mahdollisimman monen toimijan kanssa. Kysymyksiin on hyvä palata tuotekehitysprosessin eri vaiheissa.
R: Näin on – ”ethically consciously” eli eettisyystietoisesti. Lisää kahvia?
