Kiinteistöliiton taloyhtiöille tekemän kyselyn mukaan taloyhtiöiden latauspisteille ei ole vielä riittävästi kysyntää. Samasta kyselystä selviää kuitenkin, että joka neljäs kyselyyn vastanneesta taloyhtiössä asuvasta sähköautoilijasta ei ollut saanut järjestettyä autolleen latauspistettä ollenkaan. Rahallista tukea on luvassa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta elokuussa.
"Taloyhtiöiden päätöksentekoa latauspisteiden toteuttamisessa pitäisi helpottaa ja puolueetonta tietoa erilaisista latausratkaisuista lisätä. Asenteet ja tiedonpuute nähdään isoimmiksi esteiksi latauspisteiden yleistymisessä taloyhtiöissä", toteaa projektipäällikkö Mikko Pihlatie VTT:ltä.
Taloyhtiöiden näkemykset tulivat ilmi kyselyssä, joka toteutettiin Sähkö- ja kaasuautojen hankintojen kustannustehokkaat edistämistoimet -hankkeessa. Hankkeen toteuttaa Teknologian tutkimuskeskus VTT yhdessä Kiinteistöliiton ja Motivan kanssa. Hankkeessa toteutettiin myös kuluttajille suunnattu kysely sähköautoistumiseen liittyvistä esteistä sekä lataustoimialalla toimivien yritysten edustajien haastattelu.
Taloyhtiöille suunnatussa Kiinteistöliiton toteuttamassa kyselyssä vastaajia oli eri puolilta maata yhteensä 1 734, joista kerrostaloyhtiöitä oli 64 prosenttia ja rivitaloyhtiöitä 28 prosenttia. Kuluttajille suunnattuun kyselyyn saatiin 290 vastausta, joista 109 oli täyssähköautoilijoita, 95 ajoi ladattavalla hybridillä ja 100 vastaajalla ei ollut sähköautoa.
"Puolueetonta viestintää kaivataan lisää niin taloyhtiöille kuin yksittäisille kuluttajille. Lisää tietoa tarvitaan etenkin latauspisteiden toteuttamisen kustannuksista, eri mahdollisuuksista laskuttaa lataussähköstä ja älykkäistä latausjärjestelmistä", sanoo tutkimusryhmään kuuluva erikoistutkija Marko Paakkinen VTT:ltä.
Kysynnän puute hidastaa latauspisteiden toteuttamista taloyhtiöissä
Kyselyn mukaan lähes 60 prosentissa vastaajataloyhtiöistä ei sähköautojen latausmahdollisuutta ole vielä valmisteltu laisinkaan.
"Noin 23 prosenttia vastanneista kertoo, että asiasta on keskusteltu joko hallituksessa tai yhtiökokouksessa, mutta vielä ei ole toteutettu minkäänlaisia toimenpiteitä. Taloyhtiöiden näkökulmasta latauspisteille ei ole vielä riittävästi kysyntää", sanoo johtava asiantuntija Petri Pylsy Kiinteistöliitosta.
Noin kolmessa prosentissa vastaajataloyhtiöitä on toteutettu latauspiste tai -pisteitä joko osakkaan tai taloyhtiön toimesta. Noin kahdessa prosentissa vastaajataloyhtiöitä on annettu lupa osakkaalle tai taloyhtiö on päättänyt latauspisteiden toteuttamisesta taloyhtiön hankkeena, mutta latauspisteet eivät ole vielä valmiita. Vastaajista, joiden taloyhtiöissä ei ole toteutettu latauspisteitä, lähes 90 prosenttia kertoi, ettei osakkailta tai asukkailta ole tullut asiaan liittyviä pyyntöjä.
Taloyhtiöille tehdyssä kyselyssä merkittävimmäksi hidasteeksi nähtiin kysynnän eli ladattavien hybridien ja täyssähköautojen vähäisyys. Tämä nousi esille myös lataustoimialan yritysten haastatteluissa. Keskeisiksi hidasteiksi koettiin myös taloyhtiöiden nykyisen sähköjärjestelmän kapasiteetti ja latauspisteiden toteuttamisen liian suuret kustannukset.
Rahallista tukea luvassa elokuussa
Taloyhtiöitä edustavat vastaajat eivät kokeneet taloyhtiön hallinnon asenteita, asunto-osakeyhtiölakia ja päätöksentekoa merkittäväksi esteeksi tai hidasteeksi latauspisteiden toteuttamiselle. Yhteistä molempien kyselyjen tuloksissa oli se, että myös taloyhtiöissä nähdään latauspisteiden syntymistä edistettävän tehokkaimmin rahallisella tuella sekä puolueettoman tiedon tarjoamisella erityisesti teknisistä ratkaisuista ja niiden kustannuksista sekä mahdollisuudesta jyvittää lataussähkön kustannukset latauspisteen käyttäjille.
Jos julkista tukea latauspisteisiin olisi saatavilla, olisi taloyhtiöitä edustavien vastaajien mielestä kolme tärkeintä tuettavaa asiaa taloyhtiön sähköinfran parantaminen (n. 57 % vastaajista), itse latauspisteiden hankinta (40 % vastaajista) ja älykkään latauslatauspistejärjestelmän toteuttaminen (39 % vastaajista).
Valtionavustus sähköajoneuvojen latausinfraan tulee haettavaksi elokuussa. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Avustuksiin on valtion talousarviossa varattu määrärahoja yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Avustuksen myöntämisen ehdot ja hakuohje julkaistaan ARA:n verkkosivuilla kesän aikana. Avustus on 35 prosenttia toteutuneista kustannuksista (sis. alv), kuitenkin enintään 90 000 euroa. Avustettavia kustannuksia ovat tarvekartoitus ja hankesuunnittelu, mikäli hanke toteutuu, sähköpääkeskukseen tarvittavat muutostyöt, putkitukset ja kaapeloinnit sekä niihin liittyvät tavanomaiset maanrakennustyöt. Latauslaitteet voivat sisältyä tuen piiriin vain, jos ne ovat tuen saajan omistuksessa. Avustukseen sovelletaan de minimis -asetusta, jolloin yhden tuensaajan kumulatiivinen tuki voisi olla 3 vuoden aikana enintään 200 000 euroa. Tämä koskee taloudellisia toimijoita, kuten vuokrataloyhtiöitä.
Sähkö- ja kaasuautojen hankintojen kustannustehokkaat edistämistoimet (GASELLI) -hankeen toteuttavat Teknologian tutkimuskeskus VTT, Kiinteistöliitto ja Motiva Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) rahoittamana.
