Muovia voitaisiin vähentää etenkin makeistuotteiden ja valmisruokien pakkaamisessa

Uutiset, Lehdistötiedote

Meressä ja maaperässä hajoamattoman muoviroskan määrään voitaisiin vaikuttaa vähentämällä muovia erityisesti makeistuotteiden ja valmisruokien pakkaamisessa. VTT:n johtamassa Package-Heroes-tutkimushankkeessa tarkasteltiin elintarvikepakkauksissa käytettäviä pakkausmateriaaleja ja tunnistettiin tuoteryhmät, joissa muovin vähennystoimenpiteille on tarve ja joissa toimenpiteillä on myös eniten vaikuttavuutta.

Luonnon ja merten roskaamisongelma sekä ilmastonmuutoksen hillintä vaikuttavat myös elintarvikepakkaamiseen. Muovin käyttöä elintarvikepakkaamisessa säädellään tulevaisuudessa entistä enemmän. Esimerkiksi EU:n ns. kertakäyttömuovidirektiivillä pyritään vähentämään kertakäyttöisen muovin käyttöä ja sen ympäristövaikutuksia, kuten roskaantumista. 

Muovin korvaaminen elintarvikepakkaamisessa on kuitenkin haastavaa muun muassa sen erinomaisten suojaominaisuuksien vuoksi. Kuluttajapakkauksessa muovin korvaaminen ei saisi lisätä pakkausmateriaalin määrää ryhmä- tai kuljetuspakkauksissa tai heikentää merkittävästi ruokatuotteen säilyvyyttä. 

Package-Heroes-tutkimushankkeessa tehty pro gradu -tutkielma tarkasteli laajaan aineistoon pohjaten Suomessa myytäviä yksittäisiä kuluttajaelintarvikepakkauksia sekä niissä käytettyjä pakkausmateriaaleja tuoteryhmittäin. “Tunnistimme ne tuoteryhmät, joiden pakkaamisessa muovin vähentäminen on Suomen muovitiekartan sekä EU:n kertakäyttödirektiivin näkökulmasta tehokkainta ja vaikuttavinta esimerkiksi korvaamalla pakkausmuovi kuitupohjaisilla biohajoavilla materiaaleilla, pakkausmateriaalin määrää vähentämällä tai tehostamalla pakkausmateriaalin kierrätystä esimerkiksi panttisysteemin avulla”, kertoo tutkielman tekijä, Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteiden loppuvaiheen opiskelija Taina Lahtinen.

Tuoteryhmissä eroja

Tarkastelun tulokset osoittivat eroja eri tuoteryhmien välillä. Poimintoja tuloksista:

•    Makeistuotteiden ja valmisruokien tuoteryhmissä muovin vähentäminen olisi vaikuttavinta. Näiden tuotteiden pakkauksissa on käytetty paljon eri muovilaatuja, joista osa on vaikeasti kierrätettävissä. Ne ovat merkittävä roskaamisriski. Lisäksi niiden myyntiosuus on suuri ja ne ovat kertakäyttömuovidirektiivin kohteena.

•    Muovin osuus pakkausmateriaalina on suuri myös lihan, makkaran ja leikkeleiden sekä hedelmien ja vihannesten tuoteryhmissä. Näissä tuoteryhmissä on jo onnistuttu vähentämään pakkausmateriaalin määrää. Lihatuotteissa yksi mahdollinen muovinkorvauskohde ovat kaupassa pakattavat lihapakkaukset, joiden hyllyikä on erittäin lyhyt. Näissä pakkauksissa käytetään edelleen paljon polystyreeniä, jonka kierrättäminen on hankalaa. 

•    Muovin osuus on myös virvoitus-, energia- ja urheilujuomapakkauksissa suuri. Suomessa nämä pakkaukset kuitenkin kiertävät tehokkaasti panttijärjestelmän ansiosta, joten muovin korvaaminen muulla materiaalilla ei ole näiden tuotteiden kohdalla ensisijaista. 

Tuloksista vauhtia uusien pakkausratkaisujen kehitykseen

Viimeaikainen tutkimus ja kehitys on keskittynyt etsimään uusia ratkaisuja muovin korvaamiseen pakkausmateriaalina. 

“Toistaiseksi on ollut varsin vähän tietoa siitä, mitä ja missä määrin eri pakkausmateriaaleja käytetään elintarvikepakkaamisessa tuoteryhmittäin. Hankkeessamme tehty tarkastelu tarjoaa juuri tätä puuttuvaa tietoa uusien pakkausratkaisujen kehityksen tueksi ja auttaa kohdentamaan kehitystyötä tiettyihin tuoteryhmiin”, toteaa Package-Heroes-hankkeen projektipäällikkö ja gradun ohjaaja Kirsi Kataja VTT:ltä.

Elintarvikepakkausten mahdolliset ympäristövaikutukset - erityisesti roskaaminen ja sen estäminen - on huomioitava tulevaisuudessa entistä tarkemmin. Elintarvikepakkausten kehittäminen vaatii tarkkoja laskelmia koko pakkauksen elinkaaren ajalta. Tärkein lähtökohta on aina ruokaturvallisuus ja ruokahävikin estäminen.

Taina Lahtisen Food packaging atlas of a supermarket to identify replaceable and replace worthy plastic -pro gradun aineisto pohjautuu GS1 Finlandin yksilöityyn tuotetietoon sekä Päivittäistavarakauppa ry:n tuoteryhmäkohtaisiin myyntivolyymitietoihin. Tutkielmassa yksilöitiin ne tuoteryhmät, joiden pakkauksissa muovin osuus on suuri ja samalla EU:n kertakäyttömuovidirektiivi tai muut kriteerit (mm. pakkausmateriaalin määrä, myyntiosuus, soveltuvuus kierrätykseen) tuovat muutostarpeita pakkausmateriaalin käyttöön. Pro gradu on tehty Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteelliselle tiedekunnalle ja se hyväksyttiin marraskuussa 2020.

Jaa
Kirsi Kataja
Kirsi Kataja
Research Team Leader