Globaali taloudellinen epävarmuus ja työn muuttuminen ovat johtaneet laajoihin irtisanoutumisaaltoihin ja työvoimapulaan. Kilpailun koventuminen, energian hinnannousu sekä tarve saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet kiihdyttävät teollisuuden murrosta. Teollisuuden täytyykin toimia entistä verkottuneemmin, automaatioastetta tulee nostaa entisestään ja työn tulosta ja laatua tulee optimoida älykkään teknologian keinoin. VTT auttaa teollisuusyrityksiä suunnittelemaan houkuttelevia työpaikkoja ja työtehtäviä, jotka ovat tuottavia ja joissa viihdytään ja työskennellään turvallisesti tulevinakin vuosikymmeninä.
Lyhyesti: Teollisen työn murros
Parhaiden työntekijöiden houkutteleminen edellyttää panostuksia työntekijöiden hyvinvointiin ja valinnanvapauteen. Uudet teknologiat eivät ole itseisarvoisia vaan niiden avulla saavutetaan työn tavoitteet ja ratkaistaan haasteet.
Työntekijöiden hyvinvointi lisääntyy, kun työ on räätälöity heidän yksilöllisten ominaisuuksiensa, taitojensa ja mieltymystensä mukaan.
Ihmisten rooli teollisuudessa säilyy merkittävänä, joten työntekijöiden hyvinvointiin panostaminen parantaa tuottavuutta ja sosiaalista vastuuta/vastuullisuutta.
Teollinen työ on jo murroksessa
Digitalisaatio ja vihreä siirtymä muuttavat pysyvästi työn tekemisen tapoja. Yksi esimerkki työn muutoksesta on ihmisten roolin painottuminen tietotyöhön, esimerkiksi valvontaan ja ongelmien ratkaisuun, siinä missä koneet ja robotit hoitavat suuren osan manuaalisesta työstä. Tästä muutoksesta löydät enemmän tietoa Industrial Dream Jobs -taskukirjastamme.
Muutos ei näy vain tehtaissa ja tuotantolinjastoilla. Esimerkiksi modernilla lentokentällä tarkastuskorttia ei enää näytetä ihmiselle, vaan skannerille. Älykkäitä rakennuksia monitoroidaan sensorien ja tekoälyn avulla. Julkisen liikenteen bussit ja raitiovaunut muuttuvat itseohjautuviksi ja etäohjatuiksi.
Ulkoiset taloudelliset tekijät, kuten pandemia, ovat lisänneet työpahoinvointia. Tämä on aiheuttanut irtisanoutumisaaltoja ympäri maailman. Ihmiset etsivät työpaikkoja, jotka tarjoavat esimerkiksi parempaa pysyvyyttä tai merkityksellisempää työn sisältöä.
Teollisuustyön vetovoiman lisääminen vaatii uutta ajattelua. Miten voimme kehittää nykyisiä työnkuvia tyydyttävämmiksi – ja samalla myös tuottavammiksi? Miten teknologia voi auttaa ihmisiä tekemään entistä kiinnostavampia työtehtäviä?
Teollisuustyön muutokseen valmistaudutaan parhaiten aloittamalla työntekijöiden hyvinvoinnista.
Miten luoda työpaikkoja, joissa ihmiset viihtyvät?
Aloita ihmisistä. Uusia teknologioita on kehitetty kautta aikojen, ja niitä kehitetään jatkossakin. Valitettavasti monet teknologiat jäävät epäonnistuneiden kokeilujen asteelle. Teknologian todellinen vaikutus työhön ja organisaation toimintaan ei usein huomioida. Teknologia ei siis saa olla itsetarkoituksellista, vaan hankinnat ja teknologian käyttö tulee suunnitella vaatimusten mukaisesti siten, että teknologiasta saadaan mahdollisimman suuri tavoitteiden mukainen hyöty. Käyttö ja tekninen ratkaisu suunnitellaan yhtäaikaisesti – molemmat ovat osa samaa kokonaisuutta, joten näitä ei kannata suunnitella erikseen. Kun koneet alkavat hoitaa yksitoikkoisia tai likaisia tehtäviä, on ihmisten työtehtävät ja -roolit suunniteltava kokonaan uudelleen.
Ratkaisu on ihmisten ottaminen laajemman systeemisen muutoksen keskiöön. Ihmiskeskeinen lähestymistapa auttaa ottamaan käyttöön prosesseja ja teknologioita, jotka auttavat työntekijöitä kukoistamaan – niin tehtaissa, trukin ratissa kuin missä tahansa muussakin työtehtävässä. Modernia teknologiaa käyttävä, tyytyväinen henkilöstö on myös hyvä myyntivaltti uutta henkilökuntaa palkattaessa.
Ihmiskeskeinen lähestyminen teollisen työn murrokseen
Teknologian pitäisi sujuvoittaa ihmisen työtä ja joustaa ihmisten tarpeiden mukaisesti, eikä toisinpäin. Asiaa voi tarkastella monipuolisesti vaikkapa työympäristön, työntekijän tai työkäytäntöjen näkökulmasta (ks. Kuva 1).
Teknologian vaikutus voi olla moninainen. Esimerkiksi tekoälyn avulla voidaan suunnitella työtehtävät siten, että työtehtävät vaihtuvat reiluilla periaatteilla ja työtiimit on valittu siten, että yhdessä työskentely on mukavaa ja tuottavaa. Tekoäly voi myös opastaa työntekijää esimerkiksi siten, että tietyn valinnan tekemällä hän voi säästää vaikkapa 10% energiaa.
Toinen esimerkki ihmisten tarpeisiin mukautuvasta teknologiasta löytyy empaattisen tietojenkäsittelyn puolelta: laitteet, joilla voidaan seurata ihmisten stressitasoja esimerkiksi sykkeen, kehon mikroliikkeiden ja lämpötilan kautta. Tulevaisuudessa tätä dataa voidaan hyödyntää ihmisten päivittäisen työmäärän ja työtehtävien suunnittelussa sekä turvallisen työskentelyn varmistamisessa. Tiedon avulla työntekijä voi myös itse suunnitella työpäivänsä siten, että tarttuu haastaviin tehtäviin ennemmin sujuvassa flow-tilassa kuin raskaan pizzalounaan jälkeen.
Teknologia voi parantaa työntekijöiden hyvinvointia monilla muillakin tavoilla. Robotteja ei haittaa tylsissä, likaisissa tai vaarallisissa olosuhteissa työskentely. Lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden ratkaisut auttavat erilaisten ympäristöjen visuaalisessa hahmottamisessa ja vähentävät matkustamisen tarvetta, ja tekoäly tulee apuun päätöksenteossa.
Kuva 1. VTT tarkastelee työn muutosta kokonaisvaltaisesti
Kiinnostavampia työnkuvia monitieteisen osaamisen avulla
Me VTT:llä kehitämme teknologioita tukemaan työn sujuvuutta teollisissa työtehtävissä. Meidän monitieteisen osaamisemme avulla emme kuitenkaan kehitä vain teknologiaa vaan uusia toimintatapoja ihmisten, organisaatioiden ja koneiden väliseen yhteistyöhön. Voimme auttaa tunnistamaan uhat ja mahdollisuudet, joita teollisen työn murros tuo. Suunnittelemme yhdessä asiakkaidemme kanssa tulevaisuuden työtehtäviä, joissa ihminen-teknologia-tiimit työskentelevät sujuvasti yhdessä hybridiympäristössä (etänä/läsnä).
Yhteistyö kanssamme
-
Nykytila-analyysi
Suunnittelutyön pohjaksi on hyvä ymmärtää nykytilanne. Analysoimalla nykyistä työtä ja käyttökokemuksia muodostamme ymmärryksen kehitystarpeista ja tavoitteista. -
Tulevaisuuden visio
Luomme yhdessä tulevaisuuden vision siitä, miten päämääränne saavutetaan entistä paremmin. Näitä päämääriä voi olla tuotannon nopeus, laatu, työntekijöiden hyvinvointi, turvallisuus, energiantehokkuus, jätteen minimointi tai vaikkapa kiertotalouden tavoitteet. -
Tiekartta
Autamme tunnistamaan tavoitteenne tarkemmin erittelemällä vaatimukset ihmisen toiminnan näkökulmasta: esimerkiksi mitä työntekijöiden pitää pystyä tekemään entistä paremmin uuden teknologian turvin. Mitkä ovat toimintaan kohdistuvat olemassa olevat ja nousevat haasteet, jotka ratkaistaan entistä paremmin uusilla teknologioilla? -
Yksityiskohtainen suunnitelma
Autamme valittujen kehityskohteiden edistämisessä sekä käytön että teknologian hankinnan ja implementoinnin suunnittelussa. Suunnittelemme sekä käytön että teknisen ratkaisun yhtäaikaisesti ja lopuksi autamme arvioimaan saavutettiinko uusilla teknologioilla halutut hyödyt.
Teollisen työn murroksen johtavat asiantuntijat
Tarjoamme kattavan näkemyksen teollisen työn tulevaisuudesta tuomalla yhteen eri alojen huippuosaajia.
Mikael Wahlström toimii VTT:llä inhimillisiä tekijöitä tutkivan ryhmän johtajana. Hän on valtiotieteiden tohtori ja sosiaalipsykologian dosentti (Helsingin yliopisto). Hän on tutkinut inhimillisten tekijöiden vaikutusta työntekoon monissa eri yhteyksissä, kuten ydinvoimalan toiminnassa, huoltotyössä, valmistavassa teollisuudessa, robottikirurgiassa sekä navigoinnissa. Hän on tuottanut tehtäväanalyyseja teknologisten konseptien sekä koulutuksen kehittämiseen. Wahlström on tutkinut ihmisten ja koneen vuorovaikutusta autonomisissa järjestelmissä, virtuaalitodellisuudessa, robotiikassa sekä tekoälyssä. Hänen kirjoituksiaan on julkaistu johtavissa ihmisten ja koneiden vuorovaikutusta sekä designia käsittelevissä julkaisuissa.
Susanna Aromaa (TkT) toimii vanhempana tutkijana inhimillisten tekijöiden vaikutusta työn murroksessa tutkivassa ryhmässä. Hän on ollut mukana luomassa, suunnittelemassa ja arvioimassa teollisen työn tekemisen tapoja uusien teknologioiden (esim. lisätty ja virtuaalinen todellisuus, robotiikka) avulla. Aromaa on osallistunut moniin eurooppalaisiin ja kansallisiin projekteihin ja tutkinut inhimillisten tekijöiden ja ergonomian merkitystä teollisuudessa uusien teknologioiden käyttöönotossa. Hän on erityisen kiinnostunut uusien teknologioiden hyväksyttävyydestä ja käyttäjäkokemuksesta.
Karoliina Salminen johtaa VTT:llä älykkään valmistavan teollisuuden teemakokonaisuutta. Hänen vastuullaan on ollut VTT:n visiotyö kohti autonomista teollisuutta. Karoliina työskentelee lukuisten yritysten ja sidosryhmien kanssa rakentaakseen vastuullista teollisuutta automaatioastetta ja digitalisaatiota lisäämällä. Karoliina on erityisen kiinnostunut ihmiskeskeisestä teollisuudesta, jonka kehittyneet teknologiat ja uudet työroolit mahdollistavat.
Ota meihin yhteyttä!
Video: Industrial Dream Jobs
