Geneettisesti muunneltujen kasvien viljelystä on käyty väittelyä Euroopan unionissa jo pitkään. Joukko biotekniikan ja lainsäädännön asiantuntijoita ehdottaa mekanismia, jolla lupamenettelyn poliittista ulottuvuutta voidaan lieventää.
Lausunnon taustalla on asiantuntijoita 13:sta eurooppalaisesta yliopistosta ja tutkimusorganisaatiosta. Innovaatioita ja uusia teknologioita kehittävä Teknologian tutkimuskeskus VTT on joukossa mukana, koska on tärkeää, että lainsäädännön kehitys etenee teknologian kehityksen kanssa samassa tahdissa, jottei turvallisiksi todettuja teknologioita jää ottamatta käyttöön.
Kannanotto on julkaistu Nature Biotechnologyssä: https://www.nature.com/articles/nbt.4051.epdf?author_access_token=UfZ7MitzPnJ1dvJ-INWa5NRgN0jAjWel9jnR3ZoTv0MFsq86wiIDO_37PLUKbKT08NtCQdu6y2BZUvh8JqF48qX5nOUAC6xjzB5PE8pFl8WtINaRxIiDEIJ9xOxGgVoM
EU:n toimintaa on jo vuosien ajan jarruttanut äänestysmenettely tilanteissa, joissa unionin pitäisi päättää, voidaanko sen jäsenmaissa sallia geneettisesti muunneltujen kasvien viljely kaupallisessa tarkoituksessa. Useat jäsenmaat äänestävät säännöllisesti tavalla, joka näyttää perustuvan enemmänkin poliittisiin kuin tieteellisiin näkökohtiin.
Ongelman ratkaisemiseksi useat asiantuntijat ehdottavat nyt, että Euroopan komission tulisi kehittää lainsäädäntöä niin, että EU-maat voisivat itse päättää, saako niiden alueella kasvattaa EU:n riskiarvioinnin läpäisseitä kasveja. Näin lainsäädännön perusteella jäsenmaat voisivat ottaa käyttöön sellaisia viljelykasvien ominaisuuksia, jotka soveltuvat niiden omiin tarpeisiin. Lainsäädäntö myös keventäisi komission taakkaa, koska sen ei enää tarvitsisi tehdä tai jättää tekemättä päätöksiä vastoin monien jäsenmaiden tahtoa.
Kaksi vuotta sitten yksittäiset EU-maat saivat uuden lainsäädännön perusteella oikeuden kieltää geenimuunneltujen kasvien viljelyn alueellaan, vaikka kasveille olisi annettu unionin tasolla viljelylupa. Lainsäädäntö johti siihen, että muuntogeenisten organismien (GMO) viljelyä koskevan direktiivin käytäntöjen yhtenäistämiseen pyrkivistä tavoitteista alettiin luopua ja kansallisille hallituksille alettiin antaa lisää valtaa. Johdonmukaisuuden vuoksi jäsenvaltioilla tulisi myös olla vastaava oikeus myöntää lupa geneettisesti muunneltujen kasvien viljelyyn.
"Riskiarvioinnin tulisi olla jatkossakin kollektiivinen, EFSA:n (European Food Safety Authority) alaisuudessa toteutettu prosessi", toteaa ehdotuksen pääkirjoittaja Dennis Eriksson. "Näin arvioinnit tehtäisiin mahdollisimman kattavina ja yhdenmukaisina, koska käytössä olisi enemmän erittäin päteviä ja riippumattomia resursseja. Ehdotuksemme pohjalta voitaisiin myös luoda tilanne, joka olisi sekä viljelijöiden että markkinoiden kannalta ennustettavampi: se antaisi unionin jäsenmaille mahdollisuuden halutessaan ottaa käyttöön viljelykasvien ominaisuuksia, joilla ne voisivat esimerkiksi vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä, tuottaa gluteenittomia viljakasveja, parantaa ruuan ravintoarvoa ja terveyttä edistäviä ominaisuuksia."
