VTT tekee Nokian kaupungille selvitystä bioperäisen hiilidioksidin erilaisista hyödyntämismahdollisuuksista nokialaisella ECO3-yritysalueella, joka on erikoistunut bio- ja kiertotalouteen. Tavoitteena on löytää taloudellisesti kannattavia ratkaisuja, joilla esimerkiksi biokaasulaitoksen tuotannosta ylitse jäävää hiilidioksidia voidaan käyttää neste- ja kaasumaisten polttoaineiden sekä teollisuuskemikaalien raaka-aineena.
Nokian Kolmenkulman alueelle rakennetaan parhaillaan 120 hehtaarin suuruista, monialaista bio- ja kiertotalouden liiketoiminta-aluetta, jonne sijoittuu muun muassa biomassaterminaali, jätteen käsittelykeskus, jäteveden puhdistamo ja biokaasun tuotantolaitos. ECO3:ksi kutsutun yritysalueen ensimmäisen osa valmistuu noin vuonna 2020.
̶ ECO3 on teollisen mittakaavan konsepti- ja demonstraatioalusta, jossa tehdään tulevaisuuden kiertotalouden ratkaisuja. Parhaimmillaan niistä voi tulla Suomen keihäänkärkiä. Hiilidioksidin talteenotto ja kierrätys kuuluvat Suomen huippuosaamisalueisiin, ja ne ovat osa ECO3-konseptia, sanoo Nokian kaupungin kehitysyhtiö Verte Oy:n toimitusjohtaja Sakari Ermala.
Hiilidioksidia biokaasulaitoksen tuotantoprosessista
̶ Bioperäistä hiilidioksidia voidaan mahdollisesti ottaa talteen ECO3-alueelle vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuvasta Pirkanmaan jätehuollon biokaasulaitoksesta, Ermala kertoo.
̶ Kun biokaasulaitoksella tehdään biokaasua liikennekäyttöön, bioperäistä hiilidioksidia erotetaan jo valmiiksi kaasun tuotantoprosessista. Hiilidioksidia ei useinkaan voi hyödyntää sellaisenaan, vaan energian kantajaksi tarvitaan vetyä, joka syntetisoidaan hiilidioksidin kanssa, selittää erikoistutkija Janne Kärki VTT:ltä.
Biokaasulaitoksen märkäpää käyttää raaka-aineenaan yhdyskuntalietettä, jota saadaan alueelle rakennettavasta jäteveden puhdistamosta. Kuivapään raaka-ainetta ovat kotitalouksien biojätteet koko Pirkanmaan alueelta.
VTT selvittää toteutettavuutta ja kannattavuutta
Verte on tilannut VTT:ltä selvityksen bioperäisen hiilidioksidin hyödyntämismahdollisuuksista raaka-aineena ECO3-alueella. Tavoitteena on löytää taloudellisesti kannattavia ratkaisuja, joilla alueen prosessien ylimääräistä hiilidioksidia voidaan käyttää neste- ja kaasumaisten polttoaineiden sekä teollisuuskemikaalien raaka-aineena.
̶ Selvitys tehdään työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella. Ilman heidän rahoitustaan emme olisi voineet tehdä sitä, Ermala sanoo.
̶ VTT kartoittaa ensin nykytilanteen ja bioperäisen hiilidioksidin lähteet samoin kuin toimijat, jotka hiilidioksidia voisivat hyödyntää. Sen jälkeen selvitämme kyseeseen tulevia teknologioita ja niiden taloudellisuutta. Lopuksi arvioimme eri hyödyntämisratkaisujen bisnespotentiaalia ja vientinäkymiä, selvitysprojektia vetävä erikoistutkija Kärki kertoo.
VTT:llä on Kärjen mukaan vahvaa kokonaisosaamista koko hiilidioksidin hyödyntämisen arvoketjusta, eli hiilidioksidin erotusmenetelmistä, hyödyntämistavoista sekä hiilineutraalien tuotteiden tekemisestä vedyn avulla.
̶ Meillä on myös vahvan laiteosaamisemme kautta valmius viedä prosessi demonstraatiotasolle, Kärki lisää.
Hyötykäyttöketju demonstroidaan käytännössä
Seuraava vaihe selvitystyön valmistuttua helmikuussa 2019 on valittujen teknologioiden ja hyödyntämismenetelmien demonstroiminen käytännössä.
̶ ECO3-yritysalue voi toimia demonstraatioalustana, jossa voimme näyttää VTT:n teknologioiden toimintaa asiasta kiinnostuneille. Voimme saada ulkomaisia alan toimijoita tulemaan tänne paikan päälle katsomaan, kuinka hiilidioksidin hyödyntämisteknologia toimii, toimitusjohtaja Ermala sanoo.
Uudentyyppisen kierrätysmuovitehtaan konsepti
Nokian kaupunki teettää parhaillaan VTT:llä ECO3-yritysaluetta varten myös vastaavanlaista toteutettavuusselvitystä uudentyyppisen kierrätysmuovitehtaan konseptista. Selvityksen on määrä valmistua vuoden 2019 alussa.
̶ Tekeillä olevassa selvityksessä kartoitetaan tehtaan raaka-ainevirtoja, raaka-aineen saatavuutta ja kierrätysmuovituotteiden markkinoita. Selvityksen tarkoituksena on antaa uutta tietoja ja uusia eväitä muovin kierrätystehtaasta kiinnostuneille tahoille, kertoo Nokian kaupungin kehitysyhtiö Verten toimitusjohtaja Sakari Ermala.
Myös tämä selvitys toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella.
