Tekoäly muuttaa vallankumouksellisesti liiketoimintamahdollisuuksia, ja sen ennakoidaan muuttavan maailmaa jopa enemmän kuin höyrykone aikoinaan. Yhteiskunnallisesti vastuullinen ja eettinen tekoäly ja sen sovellusten kehittäminen voi myös olla merkittävä mahdollisuus ja tuoda kilpailuetua.
Tekoälysovelluksia kehitetään kaikille elämän alueille ja siihen liittyvien liiketoimintavoittojen arvioidaan kasvavan kymmeniin miljardeihin lähitulevaisuudessa. Samanaikaisesti on käynnistynyt myös kriittinen keskustelu tekoälyteknologian soveltamisesta. Toistaiseksi tekoälyn soveltamisen kaikkia vaikutuksia ole huomioitu ennen käyttöönottoa. Niinpä muutamien varoittavien esimerkkien myötä on herännyt tarve tarkastella tekoälyn kehittämistä ja soveltamista kokonaisvaltaisemmin.
Tekoäly poikkeaa merkittävästi monista aiemmista teknologioista monimutkaisuutensa vuoksi. MIT:n tutkijat Erik Brynjolfsson ja Andrew Mcafee ovat tiivistäneet tekoälyyn liittyvien riskien teknologiset syyt seuraavasti: Yhtäältä tekoäly on yhtä ”älykäs” kuin sen ohjelmointi ja data, jota se käyttää. Virheet ohjelmoinnissa ja dataan liittyvät tulkinnalliset haasteet saattavat tuottaa merkittäviä ongelmia ja virheitä. Toiseksi, jos järjestelmän monimutkaisuudesta johtuen emme enää ymmärrä, miten ohjelma päätyi tiettyyn päätökseen tai toimintaan, virheellisen toiminnan korjaaminen tulee hyvin vaikeaksi jopa mahdottomaksi. Näistä sekä teknologian valtavasta sovelluspotentiaalista voi seurata erilaisia eettisiä ja yhteiskunnallisia haasteita.
Onko tekoälyllä oikeus tehdä eettisiä ja moraalisia ratkaisuja?
Paljon julkisuudessa esillä olleet viimeaikaiset esimerkit ovat koskeneet robottiautoja ja näiden kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. BMW:n tekoälyjohtaja Reinhard Stolle onkin todennut (HS 15.9.2017), että alan standardit, käytännöt ja lainsäädäntö tulisi selkeyttää, jotta vältyttäisiin niin valmistajien kuin kuluttajien kannalta epäselviltä vastuukysymyksiltä. Mikä on esimerkiksi kuluttajan, valmistajan ja alihankkijoiden keskinäinen vastuu, jos sovellettu älyteknologia aiheuttaa onnettomuuden? Onko tekoälyllä oikeus tehdä ratkaisuja, joihin liittyy eettisiä ja moraalisia kysymyksiä?
Eettisiä ja juridisia kysymyksiä liittyy myös siihen massiiviseen datamäärään, jota älykkäät järjestelmät tulevaisuudessa keräävät ja välittävät toisilleen. Visioiden mukaan esimerkiksi autot välittävät dataa toisilleen liikkeistään ja liikennevirroista internetin välityksellä, mitä voidaan hyödyntää koko järjestelmän ohjaamisessa. Data avaa aivan uudenlaisen ikkunan ihmisten yksityisyyteen. Miten tämän datan keräämiseen ja välittämiseen tulisi suhtautua? Missä tapauksissa sen käyttö olisi sallittua?
Turvallisuuteen liittyvien sovellusten alueella muun muassa kasvojentunnistusohjelmat ovat juridisia ja eettisiä kysymyksiä aiheuttavia esimerkkejä. Kasvojentunnistusohjelmia voidaan hyödyntää lukemattomin tavoin, kuten rikollisten tunnistamisessa ja kiinniotossa. Mutta entäpä jos otamme askeleen eteenpäin ja ryhdymme yhdistelemään erilaisia datoja ja seuraamaan ihmisiä vaikkapa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja kustannusten kohdentamisen nimissä? Suomessakin ikäihmisten määrän kasvaessa, kotihoidon paineet lisääntyvät ja uusien seurantateknologioiden käyttöönottoa pohditaan. Kuinka paljon ihmistä on lupa tarkkailla kotioloissa? Tai työpaikalla? Tai julkisissa tiloissa? Mitä johtopäätöksiä aineistosta voi tehdä? Vaikka ajatus saattaa tuntua kaukaa haetulta, Kiinassa on jo esitelty suunnitelma kansalaisten pisteytysjärjestelmästä (YLE, 28.3.2018).
Listaa erilaisista sovellusalueista ja niiden mahdollisista haasteista voisi jatkaa pitkään. Vaikka on tärkeää tarkastella yksittäisten sovellusten ja sovellusalueiden vaikutuksia, viime kädessä kysymys on kuitenkin sama: Minkälaisen yhteiskunnan haluamme ja mihin suuntaan sitä kehitämme?
Vastuullisuus ja eettisyys innovatiivisuuden peruselementeiksi
Yhteiskunnallisesti vastuullinen ja eettinen tekoälyn ja sen sovellusten kehittäminen voi myös olla merkittävä mahdollisuus ja tuoda kilpailuetua. Vastuullinen kehittäminen vahvistaa yrityksen brändiä ja suhdetta käyttäjiin sekä lisää luottamusta tuotteisiin ja niiden hyväksyttävyyttä. Kokonaisuudessaan vastuullinen kehittäminen vähentää liiketoiminnan riskejä ja epätoivottuja seurauksia. Eräänä esimerkkinä epäeettisen toiminnan seurauksista voi nostaa esiin Volkswagenin päästöhuijauksen, jonka seurauksena oli 16 miljardin euron sakkomaksu yritykselle sekä pörssikurssin romahdus.
Eettisyyden rakentumista kilpailueduksi voi edesauttaa vastuullisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan avulla (Responsible Research and Innovation, RRI). Systemaattista lähestymistapaa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vastuullisuuteen (RRI) on viime vuosina kehitetty erityisesti EU:n komission toimesta ja se on pyritty integroimaan horisontaalisesti myös käynnissä olevaan H2020 puiteohjelmaan. Taustalla ovat tieteen ja teknologian tuottamien yhteiskunnallisten riskien kasvu sekä tutkimustulosten yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja eettisyydestä käydyt keskustelut. Tavoitteena on yhteiskunnallisesti vaikuttavampi ja hyväksyttävämpi innovaatiotoiminta laajasti eri intressiryhmiä ja kansalaisia sitouttavan dialogin ja ennakoinnin avulla konkreettisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
VTT:n tutkijat ovat olleet mukana useissa eurooppalaisissa hankkeissa kehittämässä vastuullisen tutkimustoiminnan ja eettisyyden arvioinnin lähestymistapoja ja agendaa. Muutamia esimerkkejä näistä ovat jo päättyneet Responsible Industry, SATORI, sekä käynnissä oleva NewHoRRIzon -hankkeet.
Esimerkiksi ikääntyvän väestön teknologiaratkaisujen innovaatiotoimintaan keskittynyt Responsible-Industry -hanke toi konkreettisesti esille, kuinka yritys voi vastuullisen innovaatiotoiminnan periaatteita noudattaen saavuttaa merkittävää kilpailuetua ja samalla myötävaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen. Sosiaali- ja terveysala on vahvasti säänneltyä, minkä lisäksi toiminnassa on eettisiä kysymyksiä, joihin yritysten tulee pystyä kehittämillään ratkaisuilla vastaamaan. Siksi ikäteknologian vastuullisen kehitystoiminnan kulmakiviä ovat innovaatiotoiminnan sovittaminen käyttäjien tarpeisiin, sidosryhmien sitouttaminen, toiminnan tasa-arvo ja läpinäkyvyys, sekä teknologian vaikutusten ennakointi. Näitä periaatteita noudattamalla yritys voi tuottaa mielekkäitä, toimivia ja eettisesti ja sosiaalisesti hyväksyttyjä ratkaisuja todelliseen tarpeeseen – esimerkiksi tukemaan ikääntyvän väestön laadukasta kotona asumista – ja menestyä markkinoilla.
Miten rakennamme eettisen ja vastuullisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan näkökulmat osaksi jokapäiväistä kehittämistyötä? Lähtökohtana voisi olla yritysvastuutoiminta (Corporate Social Responsibility, CSR), jota RRI laajentaa yhtäältä ennakoinnin suuntaan ja toisaalta tarkastelee eettisiä kysymyksiä jo innovaatiotoiminnan alkumetreiltä alkaen. Mielenkiintoinen kysymys on myös, voidaanko tekoäly valjastaa tukemaan vastuullista ja eettisesti kestävää toimintaa? Voisiko tekoäly auttaa meitä ymmärtämään laaja-alaisemmin teknologian ja siihen liittyvien päätöstemme monimutkaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia?
Vastuullisen innovaatiotoiminnan ja eettisen ennakoinnin avulla voimme edistää tekoälyn käyttöönoton myönteisiä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Voimme ennakoida ja ehkäistä mahdollisia negatiivisia vaikutuksia ja löytää uusia käyttötapoja ja näkökulmia yhteiskunnallisen hyvän toteutumiseen. Samalla huolehdimme yritystemme ja kansantaloutemme kilpailukyvystä eettisesti kestävän liiketoiminnan osaajana.
