Suomessa on asetettu kansallinen tavoite kiihdyttää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa kestävän kasvun aikaansaamiseksi. Investointien kasvaessa on tärkeää, että luomme ymmärrystä ja arvioimme, kuinka innovaatioita oikeastaan syntyy. Entä miten inhimillinen pääoma tuottaa kestävää uutta liiketoimintaa ja hyvinvointia? Tällä keskustelunavauksella haluamme kirittää itseämme ja kaikkia innovaatiotoimijoita kehittämään tutkimuksen vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista arvonluontia.
”Kaikkien aikojen jättipotti” – tällaiseksi jopa 100 miljardin euron mahdollisuudeksi on luonnehdittu globaalia vihreää siirtymää Suomelle (Climate Leadership Coalition & Boston Consulting Group).
Elinkeinoelämämme kyky investoida radikaalia muutosta luoviin teknologisiin läpimurtoihin on koko Suomen tulevaisuuden ytimessä. VTT kantaa asemansa puolesta vastuuta luoda sellaista innovaatioympäristöä, jossa meillä on kyvykkyyttä nähdä mahdollisuudet radikaaliin muutokseen ja osaamista kehittää ainutlaatuisia tiedepohjaisia ratkaisuita muutoksen toteuttamiseksi. Pyrimme yhteiskuntaan, jossa huipputiede kääntyy kitkatta kaupalliseksi ja yhteiskunnalliseksi hyvinvoinniksi ja sitä kautta paremmaksi tulevaisuudeksi uusille sukupolville ympäri maailman.
Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan vaikutukset syntyvät monilla eri tasoilla
Tutkimuksen vaikutuksia pohtiessa huomio on helppo kiinnittää juuri tämän hetken kärkiyrityksiin ja juuri tällä hetkellä tapahtuviin läpimurtoihin.
Otetaan kaksi ajankohtaista esimerkkiä kvanttiteknologiasta ja tekstiileistä. Paraikaa Otaniemessä VTT:llä hyrräävä kvanttitietokone on helppo nostaa otsikoihin, koska maailmassa ei ole montaakaan paikkaa, jossa on päästy näin pitkälle. Samoin on helppo nähdä arvoa siinä, että tekstiilikuiduille ikuista elämää povaava Infinited Fiber Company suunnittelee 400 miljoonan euron investointia Kemiin. Tai että Helsingin pörssiin listattu hämähäkinseittiä selluloosakuidulla jäljittelevä Spinnova on nimetty Time-lehdessä yhdeksi maailman parhaista innovaatioista. Nämä VTT-lähtöiset yritykset tekevät yhteistyötä Adidaksen, Bestsellerin, H&M:n ja Patagonian kaltaisten jättibrändien kanssa.
Vaikeampaa sen sijaan on hahmottaa, kuinka tähän pisteeseen johtanut vuosikymmenten työ on tuottanut Suomeen uusia globaalin tason huippuklustereita, kansainvälisiä verkostoja, tutkimusinfrastruktuuria ja osaamista.
Siksi pyrinkin seuraavaksi hahmottelemaan VTT:n vaikuttavuutta kahdella eri tasolla. Ensimmäinen kuvaa sitä, miten VTT:n kanssa tehtävä yhteistyö vaikuttaa suoraan asiakkaisiimme. Toinen, vaikeammin mitattavissa oleva taso, kuvaa laajempia vaikutuksiamme yhteiskuntaan ja innovaatioympäristöön. Tällä tasolla VTT:llä epäsuora, mutta mahdollisesti vieläkin perustavanlaatuisempi, vaikutus siihen, kuinka helppoa Suomessa on investoida uudistumiseen.
Isossa kuvassa vaikutuksemme voi tiivistää seuraaviin kuuteen näkökulmaan:
ASIAKKAAT – Näin yhteistyö VTT:n kanssa vaikuttaa suoraan asiakkaisiimme:
- Asiakkaamme saavat innovaatiotyöhönsä ainutlaatuista osaamista ja uusimpia teknologioita
- 93 % asiakkaista toteaa oman tietopohjansa parantuneen yhteisen hankkeen aikana
- 20 % VTT:n julkaisuista on tehty yhteistyössä yritysten kanssa
- Asiakkaidemme TKI-hankkeet nopeutuvat ja tulokset skaalautuvat paremmin
- 62 % asiakkaista koki hankkeen nopeuttaneen t&k-toimintaa
- 72 % uuden tuotteen tai palvelun kehittämisprojekteista onnistui
- Asiakkaillemme avautuu uusia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia
- 60 % asiakkaista kertoi, että hanke toi uusia liiketoiminta-mahdollisuuksia
- 51 % kokee yhteistyön parantaneen kilpailukykyä ja 46 % kokee sen edistäneen kansainvälisiä verkostoja
YHTEISKUNTA – Näin VTT edesauttaa laajemman arvon syntymistä yhteiskuntaan:
- Elinkeinoelämä uudistuu kestävästi
- 75 % asiakkaista kokee, että yhteistyö edisti asiakkaan vastuullisuustavoitteiden saavuttamista
- Yhteistyö johtaa usein uusiin investointeihin (21 %) ja rekrytointeihin (18 %)
- Syntyy uusia kansainvälisiä syväteknologian kasvuyrityksiä
- 50+ start-up-yritystä lähtöisin VTT:ltä
- 8,2% koko Suomen start-up kentän keräämästä rahoituksesta (2013-2022) VTT-lähtöisille yrityksille
- Osaajien ja osaamisen määrä Suomessa kasvaa
- Teollisuus ja muut yhteiskunnan toimijat rekrytoivat VTT:ltä noin 100-150 huippuammattilaista vuosittain
- VTT:llä työskentelee 700 tohtoria ja lisensiaattia, 13 % VTT:n työntekijöistä kansainvälisiä
Lähde: VTT:n asiakasvaikuttavuustutkimus 2022
Vaikutamme maailmaan ratkomalla globaaleja haasteita
Haluamme keskittää kaiken osaamisemme ja tarmomme niihin systeemisiin ja teknologisiin haasteisiin, joissa voimme saada aikaan suurinta mahdollista vaikuttavuutta. Tällä hetkellä ne ovat seuraavat:
- Hiilineutraalisuus
- Tuottavuus
- Yhteiskunnan resilienssi
- Kvanttiteknologia
- Materiaalien digitaalinen mallinnus ja suorituskyky
- Digitaaliset järjestelmät
- Synteettinen biologia
- Energiateknologiat
Mitä kysymyksiä yritys ratkoo, kun pitäisi investoida radikaaliin muutokseen?
OECD nosti viimeisimmässä Suomen maaraportissaan (Economic survey of Finland, 2022) suorasanaisesti esille, että Suomen heikko talous- ja tuottavuuskehitys johtuu siitä, että innovaatiojärjestelmämme on heikentynyt ja yritykset investoivat liian vähän.
Mitä ovat ne pullonkaulat ja epävarmuudet, jotka hankaloittavat liiketoimintaa merkittävästi uudistavien innovaatioiden syntyä? Millaisia kysymyksiä yrityksen täytyy ratkoa pohtiessaan kannattaako investoida uuden luomiseen?
Investointipäätöstä voivat edeltää ainakin seuraavanlaiset kysymykset:
- Löydämmekö oikeat ideat liiketoiminnan transformoimiseksi?
Innovaatiot edellyttävät erilaisten ajatusten ja osaamisten kohtaamista. Merkittäviin innovaatioihin johtavat ideat ovat useimmiten pitkäjänteisen yhteistyön ja laaja-alaisen osaamispohjan tulos. - Onko ulottuvillamme tarpeeksi laajaa ja syvää osaamista? Globaalisti kilpailukykyisen ratkaisun kehittäminen vaatii tuekseen ainutlaatuista osaamista, joka syntyy vuosikymmeniä kypsytellystä tiedosta ja laajenevasta joukosta osaajia.
- Pelaammeko vahvimmilla korteilla? Aikaa ja rahaa tulisi ohjata niihin ideoihin ja ratkaisuihin, jotka tarjoavat todennäköisesti suurimmat vaikutukset ja toisaalta todennäköisimmin näkevät päivänvalon myös kaupallisesti. Ideoita kannattaa validoida ja testata.
- Onko idea tulevaisuudenkestävä? Haasteen ja ratkaisun yhdistävä idea on laadukas vain, jos se vastaa käsitystämme vastuullisuudesta ja toimivuudesta myös vuosien päästä. Meidän täytyy oppia arvioimaan idean vaikutuksia entistä kokonaisvaltaisemmin.
- Pääsemmekö markkinoille ajoissa suhteessa investointiin? Merkittäväkin TKI-investointi on lopulta edukas, jos se vie eturintamassa skaalautuville markkinoille. Myös TKI-työssä aika on rahaa. Hyvä kumppani vauhdittaa kehittämistä.
On helppo antaa esimerkkejä siitä, miten VTT vaikuttaa positiivisesti jokaiseen yllä esiteltyyn pullonkaulaan, mutta kokonaisvaltaisen vaikutuksemme mittaaminen onkin jo aivan toinen asia. Jatkuvan asiakastyön kehittämisen rinnalla haluamme kysyä itseltämme: kuinka voisimme arvioida kokonaisvaltaista vaikutustamme elinkeinoelämän kykyyn luoda radikaalia muutosta? Mikä on lopulta kaikkein oleellisinta ja miten sitä voisi arvioida?
Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa pitää kiihdyttää kestävän kasvun aikaansaamiseksi
Eduskunta sääti Suomeen lain valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) rahoituksesta vuosina 2024–2030. Tämä on poikkeuksellista, koska normaalisti tällaisista valtion menoista päätetään vuosittaisessa budjetissa. Laki edellyttää, että valtion t&k-rahoitusta lisätään noin 260 miljoonalla eurolla joka vuosi 2030 asti.
Lain taustalla on parlamentaarisesti saavutettu yhteisymmärrys, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) pitää kiihdyttää, jotta talous ja yhteiskunta uudistuu, tuottavuus paranee, uudistuminen on kestävää ja Suomeen saadaan investointeja.
TKI-laki osuu juuri siihen, mitä Suomen pitäisikin tehdä. Nyt meidän tulee pohtia, kuinka TKI-rahoituksen lisäykset kannattaa kohdentaa, jotta ne todella synnyttävät kestävää kasvua edistäviä innovaatioita ja johtavat uudistumiseen sekä parempaan tuottavuuteen.
Tämä kysymys tulisi myös jokaisen tutkimus- ja innovaatiotoimijan esittää nyt itselleen: Millaisia vaikutuksia tekemällämme tutkimuksella ja kehittämistyöllä on? Kuinka luomamme uusi tieto muuttuu konkreettisesti yhteiskunnalle arvokkaaksi?
