Viime aikoina maailmaa on ravistellut kansainvälinen puolijohdepula, jonka vaikutuksilta ei ole välttynyt kukaan. Tilanne on aiheuttanut katkoksia toimitusketjuissa, viivästyksiä toimituksissa ja laajempaa hintojen nousua. Jotkut yritykset ovat jopa joutuneet karsimaan tuotteistaan ominaisuuksia tai suunnittelemaan tuotteensa kokonaan uudelleen.
Samaan aikaan digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kysyntä on suurempaa kuin koskaan, ja digitalisaation tarve vain kasvaa.
Miten Eurooppa voi tulevaisuudessa turvata toimitusvarmuutensa samanlaisissa markkinatilanteissa ja vastata digitaalisen murroksen vaatimuksiin?
Suuryritykset ottavat ohjat omiin käsiinsä
Yksi maailmanlaajuisen sirupulan seurauksista on kansainvälisten suuryritysten havahtuminen siihen, etteivät ne pysty hallitsemaan toimitusketjujaan. Monet yritykset ovat kyllästyneet jatkuviin kriiseihin ja epäluotettaviin logistiikkaketjuihin. Niinpä ne haluavat nyt vahvistaa riippumattomuuttaan puolijohdetuotannosta ja hallita paremmin omia toimitusketjujaan.
Esimerkiksi autoteollisuudessa on jo perustettu omia suuria elektroniikan suunnitteluosastoja, joiden avulla toimitusketjut on mahdollista saada paremmin omaan hallintaan. Suunnittelemalla omat integroidut piirit (IC) ja järjestelmäpiirinsä (system-on-chip, SoC), alan yritykset pystyvät hallitsemaan myös laitteidensa ominaisuuksia paremmin. Täten autoteollisuus ei ole ainoastaan vähentänyt epävarmuustekijöitä, vaan myös kasvattanut kyvykkyyttään räätälöidä tuotteita tarpeidensa mukaan.
EU:n puolijohteita koskeva asetus tähtää sirutuotannon omavaraisuuteen
Myös Euroopan unioni on havahtunut siihen, että sirupulaan pitää vastata. EU:n tavoitteena on lisätä puolijohteiden valmistuskapasiteettia ja teknologista riippumattomuutta mitä tulee näihin tärkeisiin komponentteihin.
Tällä hetkellä Itä-Aasia ja Pohjois-Amerikka hallitsevat puolijohdemarkkinoita. Päästäkseen eroon tästä riippuvaisuudesta EU on esitellyt eurooppalaisen sirusäädöksen. Kyseessä on aloite, jonka tavoitteena on rakentaa Eurooppaan huippuluokan puolijohdealan ekosysteemi. EU:n tarkoitus on kasvattaa Euroopan osuutta puolijohdetuotannosta 10 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Jotta Euroopan unioni saavuttaisi tavoitteensa, sen on pysyttävä houkuttelemaan alueelleen uusia osaajia, rakennettava uutta infrastruktuuria sekä investoitava tutkimus- ja kehitystoimintaan.
Euroopan puolijohdeteollisuuteen kaivataan investointeja
Pelkkä poliittinen tahto kasvattaa Euroopan tuotantokapasiteettia ei kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan myös investointeja, joiden avulla visiot voidaan toteuttaa.
Jotta Euroopan unioni voi vähentää nykyistä riippuvuuttaan Aasiassa valmistetuista integroiduista piireistä ja sensoreista, sen on lisättävä eurooppalaista tehdaskapasiteettia ja houkuteltava Euroopan ulkopuolelle vietyjä toimintoja takaisin Eurooppaan. Tähän tarvitaan kannustimia. Euroopan komissio on jo korvamerkannut alalle 15 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä lisäinvestointeja vuoteen 2030 mennessä, mutta myös paikallista rahoitusta ja avustuksia tarvitaan.
Globaalit puolijohdejätit, kuten Intel, STMicroelectronics ja GlobalFoundries, ovat jo osoittaneet merkkejä halustaan palata ja kasvattaa liiketoimintaansa Euroopassa. Yritykset ovat ilmoittaneet suunnitelmistaan perustaa uusia tehtaita sekä investoida miljardeja euroja Eurooppassa seuraavan parin vuoden aikana.
Tämä osoittaa selvästi, että oikeanlaisten investointitukien avulla Eurooppa pystyy houkuttelemaan kansainvälisiä yrityksiä.
Maailmanluokan osaaminen tekee Suomesta houkuttelevan sijoituskohteen
Suomi on tullut tunnetuksi ainutlaatuisesta teknologiaosaamisestaan ja maailmanluokan koulutusjärjestelmästään syväteknologian saralla. Olemme osoittaneet, että meillä on edellytykset edelläkävijyyteen teknologioiden tutkimuksessa, kehittämisessä ja valmistuksessa. Tästä ovat osoituksena menestystarinat kuten Suunnon urheilukellot, Nokian matkapuhelinverkot ja Koneen hissit.
Seuraavaksi meidän on panostettava syväteknologioiden asiantuntijuuteen. Meillä on jo huippuluokan asiantuntemusta kvanttiteknologiassa sekä anturi- ja viestintäteknologioissa käytettävissä mikroelektroniikassa ja integroidussa fotoniikassa. Kun osaamisemme yhdistetään eurooppalaiseen valmistuskapasiteettiin, joka takaa paremman varautumisen maailmanlaajuisiin toimitusketjuhäiriöihin, saadaan erittäin kilpailukykyinen yhdistelmä.
Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitaan vankkaa poliittista tahtoa sekä julkista rahoitusta. Meidän on investoitava seuraavan sukupolven valmiuksien rakentamiseen samalla kun rakennamme tuotantoon tarvittavaa infrastruktuuria jo nyt. Vain siten voimme saada tulevaisuudessa etumatkaa kilpailijoihin.
Olemme jo nähneet, että oikeanlainen infrastruktuuri ja asiantuntemus vetävät yrityksiä puoleensa. Jo yli 20 kansainvälistä yritystä on perustanut tutkimus- ja kehitysosastonsa Suomen kansallisen mikro- ja nanotekniikan alan tutkimusinfrastruktuurin, Micronovan, ympärille.
Suomen seuraavan suuren investoinnin tulisi olla uusi kvanttiteknologiaan, mikroelektroniikkaan, radiotaajuusteknologiaan ja fotoniikkaan keskittyvä tutkimus-, kehitys- ja tuotantolaitos. Se avaisi uusia mahdollisuuksia niin yrityksille, Suomelle kuin Euroopallekin.
Aika toimia on nyt
Maailmanlaajuinen puolijohdepula on osoittanut, että Eurooppa tarvitsee puolijohteiden valmistuskapasiteettia. Se on tärkeää paitsi kilpailukyvyn säilyttämiseksi myös toimitusketjujen häiriönsietokyvyn varmistamiseksi. Jos Eurooppa haluaa saavuttaa paremman jalansijan puolijohdeliiketoiminnan ekosysteemissä, sen on pystyttävä houkuttelemaan kamaralleen oikeat ihmiset, infrastruktuurit ja investoinnit. EU:n puolijohteita koskeva asetus on askel oikeaan suuntaan, mutta lisäksi tarvitaan sekä kansainvälistä yhteistyötä että paikallista rahoitusta. Teknologista omavaraisuutta lisäämällä EU voi varmistaa, että tulevaisuuden avaimet pysyvät sen omissa käsissä.
Lue lisää:
Suomeen suunnitteilla kansainvälinen mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian TKI-keskittymä
