Suomessa olemme tottuneet häiriöttömään puhtaan veden saantiin ja jätevesiasiatkin on hoidettu mallikkaasti. Onnettomuudet, vahingonteot ja vanhenevat vesiputket ja laitteistot aiheuttavat kuitenkin meilläkin turvallisuusriskejä. Häiriötön ja turvallinen vesihuolto voi olla Suomelle vientivaltti, jos kunnat, vesi-intensiivinen teollisuus ja yritykset ryhtyvät yhteistyöhön. VTT tuo policy brief -julkaisussaan esille näkökohtia vesi- ja jätevesihuollon häiriöttömän toiminnan ja laadun varmistamiseksi.
Uudet teknologiat tarjoavat parhaassa tapauksessa ratkaisuja moniin vesihuoltoa ja jätevedenpuhdistusta uhkaaviin riskeihin. Mitä nopeammin vedenhuoltoon liittyvistä ongelmista – esimerkiksi veteen päässeistä mikrobeista tai myrkyistä saadaan tietoa – sitä paremmat mahdollisuudet kuluttajilla, kunnilla ja yrittäjillä on välttyä vesiongelmilta.
Suomeen tarvitaan erilaisista ja erikokoisista yrityksistä muodostuva vesialan yritysten ekosysteemi. Kyseessä on kehittyvä ala, jonka standardointi edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, tukea ja ohjausta, jotta toiminnasta saadaan kustannustehokasta ja kilpailukykyistä.
Yhteistyön avulla Suomeen on kehitettävissä osaamista ja ratkaisuja, joita voidaan myydä maailmalle. Ratkaisut on todennettava kuitenkin ennen markkinoille pääsyä demonstraatiohankkeissa. Suomella on ainutlaatuista arktista osaamista, jota kannattaa hyödyntää ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Viennin ja turvallisuuden takia on pidettävä huolta siitä, että uudet teknologiset ratkaisut ovat monistettavissa eikä kyberturvallisuus ole uhattuna.
Julkisille ja yksityisille vesialan toimijoille on kehitettävä yhteiset ratkaisut, jotta niiden monistettavuus on mahdollista.
Suomessa on tutkimus- ja yritysosaamista, jota yhdistämällä voidaan luoda osaamista, jolle on kysyntää myös kansainvälisesti. Suomi on turvallisuutensa ja vakautensa ansiosta hyvä kohde uusille teollisille investoinneille.
Vesihuolto on kunnille ja kaupungeille hyvin kallista, joten älykkäillä ratkaisuilla on mahdollista saada merkittäviä säästöjä aikaan. Vaikka Suomessa on tilastojen mukaan maailman parhaimpia mahdollisuuksia ICT:n kehittämiseen ja käyttöönottoon, on uusien ratkaisujen kehittämisessä lähdetty Suomessa toistaiseksi melko varovasti liikkeelle. Poikkeuksena on HSY, jonka SmartWater-hankkeessa on etsitty automaatio- ja ICT-pohjaisia ratkaisuja vedenhuollon laadun parantamiseksi.
Suomalaisyritykset eivät ole vielä kehittäneet tarjontaansa maailman vesimarkkinoille täyteen potentiaaliinsa. Osaaminen on liittynyt pääasiassa prosessi- ja jäteveden käsittelyyn, missä työsarkaa riittää. Jäteveden epäpuhtauksien osalta on tullut esiin uusia haasteita. Lääkeainejäämien terveysriskiä ei ole vielä ratkaistu, ja mikromuovit olivat vielä pari vuotta sitten melko tuntematon käsite kuluttajilla.
Monessa Euroopan maassa on herätty siihen, että vettä ei aina ole vaan joet ja kaivot ovat kuivina. Tähän laajenevaan ongelmaan voisi suomalaisilla yrityksillä olla ratkaisuja. Uusilla sensori- ja valvontaratkaisuilla voidaan ratkaisevasti tehostaa kasteluveden käyttöä. Suomen paperiteollisuus ja panimoteollisuus ovat jo nyt maailman huipulla vedenkulutuksen minimoinnissa, ja teknologiset ratkaisut ovat siirrettävissä muille aloille. Yrityksen jätevedet voivat olla jollekin toiselle raakaveden tai jopa raaka-aineen lähde.
Suomessa ei ole näköpiirissä pulaa puhtaasta vedestä. Tilanne voi olla pian päinvastainen. On arvioitu, että ilmastonmuutoksen myötä sateet lisääntyvät ja vettä saadaan liikaa. VTT:n projekteissa kehitetään parhaillaan älykkäitä ratkaisuja kaupunkien hulevesiongelmiin.
VTT on julkaissut näkemyksensä vesi- ja jätevesihuollon kehittämisestä Towards a water resilient society -julkaisussaan. Tutkimusalue on tärkeä osa VTT:n strategiaa, joka tähtää uusien ratkaisujen kehittämiseen tukemaan kestävän kehityksen tavoitteita.
Julkaisu verkossa: https://www.vtt.fi/inf/pdf/policybrief/2018/PB1-2018.pdf