Tulevaisuuden älykäs kaupunki on täynnä teknologiaa, joka on valjastettu yhteen ainoaan tarkoitukseen: tekemään meidät onnelliseksi. Samaan aikaan teknologiaa tarvitaan kaupunkien ympäristöongelmien ratkomiseen ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen.
Yli puolet maailman väestöstä asuu jo kaupungeissa. Vuonna 2050 luku on jo yli 70 prosenttia.
– Ihmiset tulevat kaupunkeihin toteuttamaan unelmiaan, elämään hyvää elämää, VTT:n Co-creation Manager Antti Ruuska toteaa.
Elokuussa 2018 järjestetyn VTT Growth Lab -sidosryhmätilaisuuden teemana oli hyvä elämä. Se on yksi viidestä yhteiskunnallisesta haasteesta, joihin VTT toiminnassaan pureutuu.
Kaupunkien vetovoima perustuu niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kaupungeissa on parhaat mahdollisuudet tehdä töitä, harrastaa, perustaa perhe. Silti moni maailman kaupungeista vaikeine ympäristöongelmineen on kaukana siitä, mitä me kutsumme hyväksi elinympäristöksi. Eikä nopea kasvu ainakaan helpota ongelmia.
– Kun kaksivuotias poikani on minun ikäiseni, on vuosi 2050 ja maailman kaupungeissa asuu 2,5 miljardia ihmistä enemmän kuin nyt, Growth Lab -tilaisuudessa puhunut Ruuska toteaa.
– He tarvitsevat asunnot, koulut, sairaalat ja palvelut. Infrastruktuurin rakentaminen on melkoinen haaste, kun otetaan huomioon maapallon rajalliset resurssit ja se että ilmastonmuutos pitäisi saada samaan aikaan pysäytettyä.
Smart City muuttaa kaiken
Termi älykäs kaupunki viittaa muutokseen, jossa ihmisten elämänlaatu kaupungeissa paranee ja samanaikaisesti ympäristön kuormitus vähenee – kiitos uuden teknologian.
Antti Ruuskan mielestä moni Smart City -kehityshanke kaipaisi rutkasti lisää kunnianhimoa. Pelkkä uusi teknologia ei riitä. Jos kaupungin vesistöt ovat saastuneet ja ilmanlaatu huono, ei tästä tiedosta ole hyötyä asukkaille. Ei, vaikka datan tuottaisi teknisesti hieno anturiverkosto ja välittäisi sen reaaliajassa mobiilisovellukselle.
– Se mikä on oikeasti fiksua, on pureutua ongelmien syihin, ja hyödyntää teknologiaa ongelmien ratkaisemisessa
Kun kaupunkien kasvavan väestön tarpeet pitäisi tyydyttää kestävällä tavalla, haasteet ovat moninaiset. Miten sulkea teollisuuden jätekierrot, siirtyä biopohjaisiin tuotteisiin, saada ruuantuotanto kestävälle pohjalle, puhdistaa ilma ja vesistöt, saada kaupunkien luonto kukoistamaan?
Osaratkaisuista kohti suurta päämäärää
Teknologia on työkalu näiden ongelmien ratkomiseen, mutta tärkein tavoite pitää olla hyvän elämän takaaminen.
– Kaikkea ei tietenkään voi muuttaa kerralla. Mutta myös tehdessämme pieniä osaratkaisuja, niidenkin pitäisi toteuttaa tätä suurta päämäärää. Esimerkiksi robottibussikokeilu voi pitkällä tähtäimellä olla se ensimmäinen askel, kun muunnetaan joukkoliikenne päästöttömäksi, puhtaaksi ja automaattiseksi.
Erilaisia uusia teknologioita kaupunkiympäristössä testaavia älykaupunkihankkeita käynnistetään joka maailmankolkalla. Monen kokeilun kompastuskivi on Ruuskan mukaan se, ettei palveluiden käyttäjiä oteta mukaan kehitystyöhön.
VTT:n kotinurkilla käynnissä olevassa Smart Otaniemi -hankkeessa asiaa lähestytäänkin eri tavalla.
– Siinä on mukana iso joukko yrityksiä, joiden kanssa luomme yhdessä tulevaisuuden energiabisnestä. Hankkeen seuraavassa vaiheessa mietimme yhdessä asukkaiden kanssa, millä tavalla energia liittyy heidän arkeensa.
Perinteinen tuotekehityksen kaari on se, että tuotetta kehitetään vuosi tai kaksi. Vasta sitten testataan, onko tuotteelle kysyntää ja mitä mieltä käyttäjät ovat. Smart Otaniemi -hankkeen ajatus on kehittää tulevaisuuden energiapalveluja alusta alkaen yhdessä käyttäjien kanssa.
– Kun haemme palautetta jo ideavaiheessa ja kokeilemme yhdessä, voi tuotekehitystä suunnata kohti tuotteita ja palveluja, jotka ovat asiakkaille merkityksellisiä.
– Kun puhutaan älykkäistä kaupungeista, pitää puhua ratkaisuista, jotka edistävät hyvää elämää. Teknologia on toissijainen juttu. Sen pitää ratkaista ongelmia ja tehdä meidät onnellisiksi, Antti Ruuska toteaa.
Hyvän elämän mittarit uusiksi
Hyvä elämä merkitsee monelle isoa asuntoa, hienoa autoa ja herkullisia illallisia.
– Mutta pitkällä tähtäimellä se ei ole mahdollista kaikille maailman ihmisille. Täytyy huomioida resurssien niukkuus, luoda hyvää elämää kestävästi, sanoo Antti Ruuska.
Tulevaisuuden kaupunkien suuri haaste on hyödyntää niukat resurssit entistä tehokkaammin. Growth Lab -asiakastilaisuudessa Ruuska esitteli havainnollisen esimerkin Espoosta. 272 000 asukkaan kaupunki kasvaa lähes 5000 asukkaalla vuodessa. Kymmenen vuoden aikana tarvitaan uusia asuntoja lähes 50 000 asukkaalle – vai tarvitaanko?
Entä jos asumisväljyydestä tingittäisiin muutama neliö, ja palattaisiin vaikkapa vuoden 1990 tasolle, 31 neliöön/asukas? Tällöin Espoossa pärjättäisiin seuraavat 10 vuotta nykyisellä rakennuskannalla, ilman yhtä ainutta uutta asuntoa.
– Onko asumisväljyys hyvä mittari hyvälle elämälle? Minun mielestäni ei. Asunnon ei tarvitse olla niin iso, jos voit ulkoistaa monia toimintoja.
Kaupungeissa on tätä nykyä tarjolla palveluita tavaran varastoinnista aina yleisiin saunoihin. Lisäneliöt ovat myös kalliita. Kannattaako harrastushuoneeseen tai kotiteatteriin investoida 5 000 euroa/m2, vai käyttää niitä palveluina silloin kun huvittaa?
– Neliöiden käytön tehostamisessa on aivan valtava potentiaali, Ruuska toteaa.
Oma työpiste on tästä elävä esimerkki. Ruuskan työpäivät kuluvat tapaamisissa ja asiakkaiden luona.
– Olen omalla työpisteellä varmaan alle 10 prosenttia työajasta.
Hyvä esimerkki uudenlaisesta ajattelusta on Helsingin Mannerheimintielle nouseva SSA-hotelli, josta voi ostaa oman huoneen ja vuokrata tilaa muille, kun ei sitä itse tarvitse.
Antti Ruuskaa ihastuttaa erityisesti hotellin tilankäyttöratkaisu.
– Huoneet ovat päivällä toimistoja, yöllä hotellihuoneita. Erillisen hotellin ja toimistotalon sijasta tarvitaan periaatteessa vain yksi rakennus.
Samanlaista ennakkoluulotonta ajattelua edustaa Espoon palkittu Koulu palveluna -konsepti, jossa Espoon lukiot muuttavat peruskorjausten ajaksi Otaniemeen Aalto-yliopiston kampukselle.
Parhaimmillaan resurssiviisaasta kaupunkielämästä hyötyvät niin yksilö kuin yhteiskunta. Esimerkiksi hyvin toimiva joukkoliikenne voi vapauttaa auton omistamisen pakosta.
– Usein ajatellaan, että ihmiset jättävät oman autonsa kotiin, koska he ovat valmiita tekemään uhrauksia. Mutta valinta on helppo silloin, kun se kestävämpi ratkaisu on myös kätevämpi ja halvempi, Antti Ruuska sanoo.
Data ytimessä
Tulevaisuuden älykkään ja resurssiviisaan kaupungin ytimessä on data ja sen fiksu hyödyntäminen. Ruuskan mukaan datan hyödyntämisen rajoista on edessä perusteellinen arvokeskustelu.
Googlen, Applen, Facebookin ja Alibaban kaltaisissa yrityksissä työskentelee maailman fiksuimpia ihmisiä – keräämässä tietoa meistä. Tällä hetkellä tietoa käytetään pääasiassa siihen, että kuluttajille voidaan myydä enemmän tavaraa. Olemme jo avanneet henkilökohtaiset tietomme mainostajille, mutta hyvän elämän kannalta merkityksellisempää käyttöä tiedolle olisi vaikkapa robotisoitu ennaltaehkäisevä terveydenhuolto.
– Olisimmeko valmiita karsimaan hieman yksityisyyden suojaamme, jos sinulta tai sukulaiseltasi voitaisiin teknologian avulla tunnistaa piilevä sairaus ja hoitaa se? Ruuska pohtii.
Ravistellaan ongelmat perusteellisemmin
Antti Ruuskalla on takana jo lähes kymmenen vuoden ura VTT:llä, aluksi tutkijana, sitten bisneskehittäjänä. Nykyinen titteli on Co-creation Manager.
– Ilmastonmuutoksen kaltaiset ongelmat ovat myös suuria mahdollisuuksia, mutta kukaan ei pysty ratkaisemaan ongelmia yksin. Minun työtäni on mahdollistaa yritysten, tutkimustahojen ja palvelujen käyttäjien yhteistyötä ja katsoa, että siitä syntyy arvoa kaikille.
Antti Ruuska on erityisen innoissaan VTT:n uudesta sloganista "Beyond the obvious". Juuri siihen hän pyrkii myös omassa työssään.
– Ei tehdä sitä ilmeisintä, vaan mietitään yhdessä, mitä voisimme saavuttaa, jos tätä ongelmaa ravistellaan vähän perusteellisemmin.
