Meistä suomalaisista joka viides on nyt yli 65-vuotias. Katsotaanpa kymmenen vuotta tulevaisuuteen, ja eläkeikäisiä on jo useampi kuin joka neljäs – noin 1,5 miljoonaa henkilöä. Jos kurkataan vielä pidemmälle, vuonna 2050 lähes joka kolmannen suomalaisen ennakoidaan olevan 65 vuotta täyttänyt. Erilaisille senioripalveluille tulee olemaan kysyntää.
Hopeamarkkinoilla kaivataan monipuolisia palveluita
Termi ”hopeamarkkinat” on syntynyt kuvaamaan ikääntyvän väestön palvelutarpeita ja toiveita. Nämä muodostavat pohjan uudelle voimakkaasti kasvavalle liiketoiminnalle esimerkiksi hyvinvoinnin, liikkumisen, asumisen, terveydenhoidon ja hoivan parissa. Suuri joukko työelämän taakseen jättäneistä elää aktiivista ja tervettä elämää vuosia tai vuosikymmeniä ennen ikääntymisen tuomaa hidastusta ja rajoitteita toimintakyvyssä. He käyttävät monenlaisia hyvinvointiaan tukevia palveluja, ja kun rajoitteita alkaa tulla, heille kannattaa kehittää palveluja niiden voittamiseen.
Palveluja tarvitaan erityisesti kotioloihin. Yhdeksän kymmenestä 75 vuotta täyttäneestä asuu kotona, ja vielä 85 vuotta täyttäneistäkin neljä viidestä. Ikääntyminen alkaa kuitenkin vaikuttaa terveenkin henkilön toimintakykyyn yleensä 80 ikävuoden jälkeen.
Itsenäinen arki on arvokasta
Vaikka yksilölliset erot ovat suuria, kotihoitoa saavien määrä lisääntyy. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden vanhuskotitalouksien määrä on kasvanut 17 prosenttia vuosien 2010 ja 2017 välillä, ja kotiin saatavan tuen tarpeen voi odottaa kasvavan edelleen. Muistisairauksia sairastavien määrän arvioidaan moninkertaistuvan Euroopassa lähivuosikymmeninä, ja jo nyt joka kolmas 85 vuotta täyttäneistä sairastaa muistisairautta. Varsinkin yksin asuminen yhdistettynä muistisairauteen on hankala yhtälö.
Hopeamarkkinoilla on valtava potentiaali nimenomaan aktiivisen ja itsenäisen seniorielämän, turvallisen ikääntymisen ja tehokkaan kotihoidon kehittämisessä. Tarvitaankin uudenlaisia ratkaisuja arkipäivän palveluihin, asumiseen, yhteisöllisyyteen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen.
Älykkäitä palveluita tulee kehittää yhdessä ja eettisesti
Digitalisaatio tarkoittaa muutosta, jonka ansiosta nousevia teknologioita ja älykkäitä palveluita voidaan hyödyntää laajasti hyvinvoinnin tueksi. Yksittäiset ratkaisut eivät riitä: tarvitaan koko paketti, jossa kehitetään sote-palveluja, asumisen ja liikenteen infrastruktuuria, kansalaisosallistamista ja yhteiskehittämistä. Hyvinvoinnin digitaalinen palvelumurros jää vajaaksi ilman käyttäjien ja hyödyntäjien osallistumista ja käyttäytymisen muutosta. Myös eettinen keskustelu on tärkeää.
Sosiaali- ja terveysministeriön luotsaama Hyteairo- eli Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka -ohjelma tukee ja vauhdittaa tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä muun muassa kotona asumisessa, hyvinvointivalmennuksessa, kuntoutumisessa ja lääkehoidossa. Ohjelma on eräänlainen yhteiskehittämisen alusta ja avoin verkosto, jonka tapaamisissa eri osapuolet – esimerkiksi teknologiaa kehittävät yritykset, vanhuspalveluiden järjestäjät, senioriyhdistykset ja tutkijat – kohtaavat ja keskustelevat nousevien teknologioiden roolista hyvinvointipalveluissa. Tieto ja yhteiset oivallukset siirtyvät käyttöön kunkin omassa toimintaympäristössä. Eräs Hyteairo-ponnistus nähdään HIMSS 2019 -konferenssissa: tulevaisuuden koti, jossa senioriasukkaat huolehtivat hyvinvoinnistaan suomalaisen teknologian ja älypalvelujen avulla.
- Lue VTT:n johtava tutkija Jaana Leikaksen blogi tekoälyn etiikasta
- Lue lisää VTT:n älykkäistä terveys- ja hyvinvointiratkaisuista
- Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.5.2019]. http://www.stat.fi/til/vaenn/index.html
- Sotkanet-tilastot: Kotona asuvat 2017
- Sotkanet-tilastot: Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden kotitalouksien, joissa yli 85-vuotias jäsen, määrä
- https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-yleisyys
- http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160520/6%202018%20SM%20Turvallinen%20elama%20ikaantyneille.pdf
