Voimakkaiden päästövähennysten rinnalle tarvitaan hiilidioksidin poistoa ilmakehästä sekä luonnollisten että teknologisten hiilinielujen avulla, tai Pariisin ilmastosopimuksen tavoite uhkaa karata. Tämä käy ilmi laajassa poikkitieteellisessä tutkimushankkeessa, jossa on mukana useita eurooppalaisia huippuyliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Hanketta koordinoivan VTT:n mukaan päästövähennyksiä ja erilaisia hiilinieluja ei voida pitää toisilleen vaihtoehtoisina, vaan nyt pitää toimia joka rintamalla.
Teknologiset hiilinielut ovat herättäneet viime viikkoina vilkasta julkista keskustelua. Suomen hallituskin on pitänyt aktiivisesti esillä teollisuuslaitosten “piippujen tulppaamista” keinona ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Toukokuussa päättyvä poikkitieteellinen NEGEM-tutkimushanke on neljän vuoden ajan tutkinut vastuullista hiilidioksidin poistoa, eri keinojen kustannuksia ja vaikutuksia muuhun ympäristöön.
“Hiilidioksidin poisto ilmakehästä on välttämätöntä, jotta Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen lämpenemistavoite on mahdollinen. Samaan aikaan on kuitenkin kiihdytettävä merkittävästi myös päästövähennystoimia. Hiilidioksidin poisto ilmakehästä ei siis ole vaihtoehto päästövähennyksille, vaan tarpeellinen täydentävä toimi”, hanketta koordinoiva VTT:n erikoistutkija Kati Koponen sanoo.
Suurennuslasin alla konkreettiset keinot hiilidioksidin poistoon
NEGEM-hanke tutkii useita eri keinoja hiilidioksidin poistamiseen ilmakehästä: metsitys (eli uusien metsien kasvattaminen tai uudelleen metsitys), bioenergian tuotannossa vapautuvan hiilidioksidin talteenotto ja varastointi geologisiin muodostelmiin (eli niin sanottu BECCS tai piippujen tulppaaminen), biohiilen valmistus, hiilen suora talteenotto ilmakehästä ja varastointi geologisiin muodostelmiin (DACCS), maaperän hiilen kartuttaminen, tehostettu rapautuminen sekä meren alkalointi. Näistä metsitys ja maaperän hiilen kartuttaminen luokitellaan luonnon hiilinieluiksi ja muut teknologisiksi hiilinieluiksi.
Jokaisella keinolla on positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia ympäröivään luontoon ja yhteiskuntaan. Teknologiset hiilinielut tarjoavat väylän pysyvään hiilidioksidin varastointiin, mutta ne ovat toistaiseksi kalliimpia ja kauempana suuren mittakaavan käyttöönotosta kuin vaikkapa metsitys, joka on käyttövalmis keino jo nyt. Metsiin sitoutunut hiilinielu voi kuitenkin purkautua nopeasti esimerkiksi metsäpalon tai hakkuiden seurauksena.
Toisaalta luonnon hiilinielujen lisäämisellä, kuten uudelleen metsityksellä tai maaperän hiilidioksidin kartuttamisella, on positiivisia vaikutuksia myös luonnon monimuotoisuuteen, virkistysarvoon ja luonnon kykyyn sopeutua ilmastonmuutokseen. Sen avulla voidaan myös saavuttaa kansainvälisiä luonnon ennallistamistavoitteita.
“Vastuullinen hiilidioksidin poisto ottaa huomioon eri keinojen edut ja haitat. On tärkeää varmistaa, ettei yksittäinen haittavaikutus korostu liiaksi ja että toiminta on kustannustehokasta. Siksi kaikkia hiilidioksidin poistokeinoja on todennäköisesti hyödynnettävä yhtäaikaisesti”, Koponen selittää.
Tutkimushankkeessa on mukana yhteensä 16 eurooppalaista yliopistoa, tutkimuslaitosta, järjestöä ja yritystä, mukaan lukien Oxfordin ja Cambridgen yliopistot. Hanketta koordinoi VTT.
Hiilidioksidin poisto on nouseva teollisuudenala, jolla on valtava vientipotentiaali
Hiilidioksidin poistotarpeen mittakaavaa ja sen vaikutuksia ei Koposen mukaan vielä täysin ymmärretä. Hiilidioksidin kuljetuksessa ja varastoinnissa tarvitaan myös laajamittaista kansainvälistä yhteistyötä, sillä esimerkiksi hiilidioksidin varastointiin soveltuvia geologisia muodostelmia on runsaasti Pohjanmerellä. Kansainvälisesti on sovittava myös tieteeseen pohjautuvista mittaristoista ja sääntelystä.
Vaikka hiilidioksidin poisto lisää kustannuksia, luo se myös Suomeen taloudellisia mahdollisuuksia.
“Ilmakehästä on poistettava gigatonneittain hiiltä, mikä vaatii lukuisia laitoksia ja merkittävää hiilidioksidin kuljetus- ja varastointi-infraa. Hiilidioksidin poistosta näyttäisi tulevan oma teollisuudenalansa, joka luo myös työpaikkoja ja vientipotentiaalia edelläkävijöille. Niin valtioiden, yritysten kuin EU:nkin on syytä suunnitella toimiaan hiilidioksidin poistoon nyt”, Koponen muistuttaa.
Lataa NEGEM-tutkimushankkeen loppuraportti tästä
