Voisiko teollisuus olla lähes päästötöntä? Sijaitsevatko tehtaat ihmisten lähellä ja tuottavatko ne asiakkaan tarpeeseen räätälöityjä tuotteita? Ohjataanko tuotantoa etänä?
Vuoden alusta alkaneessa tehtävässäni VTT:n teollisuuden uudistumisen työelämäprofessorina keskityn uusiin kunnianhimoisiin avauksiin, joiden avulla perinteistä teollisuutta uudistetaan tai uudenlaista teollisuutta synnytetään.
Koska teollisuus on yhteiskuntamme kulmakivi sekä työpaikkojen että vientitulojen kannalta, asia on talouden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeä. Toisaalta ilmastomuutoksen ja resurssien riittävyyden vuoksi teollisuuden on uudistuttava pikaisesti. Kiertotalouteen siirtyminen ja kestävän kehityksen toteuttaminen teollisuudessa on välttämätöntä, ja se on tehtävä kilpailukyvyn ehdoilla. Ajankohtaisia kysymyksiä ovat:
- Pystyykö teollisuus reagoimaan nopeasti kriisitilanteessa tai muuten muuttuvaan kysyntään tai ennakoimaan markkinoiden muutoksia? Löytävätkö suomalaiset yritykset täysin uusia liiketoimintamahdollisuuksia muuttuvilta markkinoilta ja uudistuvista toimintatavoista?
- Kykenevätkö yritykset jakamaan tietoa reaaliaikaisesti ja optimoimaan toimitusketjua automaattisesti?
- Millaisia kestäviä tuotteita ylipäänsä tarvitaan ja miten ne suunnitellaan tehokkaasti? Voisiko uudenlaisia tuotteita valmistaa ainetta lisäämällä tai kasvattamalla synteettisen biologian keinoin?
Millaiset toimijat voittavat?
Digitalisaatio on tässä murroksessa mahdollistaja. Data-pohjaiseen liiketoimintaan siirryttäessä vanhoja toimijoita ja välikäsiä poistuu, mutta uusia myös syntyy ja vanhatkin voivat uudistumalla löytää entistä paremman roolin markkinoilla. Häiriötilanteessa tarvitaan dataan pohjautuvaa nopeaa päätöksentekokyvykkyyttä ja ymmärrystä toimitusverkoston monimutkaisista vuorovaikutuksista. Verkostojen läpinäkyvyys auttaa ennakoimaan muutoksia ja parantaa riskeihin varautumista. Tulevaisuudessa myös asiakkaat ja käyttäjät voivat osallistua tuotteiden ja palvelujen suunnitteluun tai valmistaa itse. Suunnittelussa arvioidaan ratkaisujen elinkaarenaikainen tehokkuus ja kestävyys sekä maksimoidaan kierrätettävyys.
Tuotantoketjut muuttuvat kohti itseohjautuvia verkostoja, joissa ennakoidaan kysyntää, jaetaan tietoa ja optimoidaan resurssien käyttö. Tehtaiden ja toimitusketjujen logistiikka automatisoituu ja uusia hajautettuja mobiileja konsepteja voi syntyä. Riippuvuus työvoimakustannuksista vähenee korkean automaatioasteen, ihmisten ja robottien joustavan yhteistyön ja tekoälyn uuden tulemisen avulla. Tehdastyö muuttuu kohti asiantuntijatyötä ja vaatii jatkuvaa kouluttautumista sekä työyhteisön kehittymisen tukea. Tämän kokonaisuuden hallitseva, digitalisaatiota hyödyntävä ja loppukäyttäjää ymmärtävä ja aktivoiva ekosysteemi vie voiton.
Suomessa on onnistumisen edellytykset
Suomessa on todella vahva vientiteollisuuden perinne, avoin innovaatioympäristö ja ilmapiiri sekä loistavaa osaamista – kaikki onnistumisen edellytykset siis! Mutta murros on suuri, eikä sitä muuteta mahdollisuuksiksi ja liiketoiminnaksi yksin. Yhdistämme VTT:llä eri alojen osaajien voimat ja innostamme myös asiakkaat ja sidosryhmät mukaan teollisuuden kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen varmistamiseksi.
Lisäksi vaikutan kansallisiin ja eurooppalaisiin teollisuusstrategioihin: olen TEM:in koordinoiman kansallisen teollisuuden digitalisaatiostrategian työryhmän jäsen, EU:n Factories of the Future Public Private Partnership Boardin puheenjohtaja ja European Factories of the Future Research Association johtokunnan jäsen. Koordinoin myös 19 eurooppalaisen partnerin yhteishanketta, jossa määrittelemme valmistavan teollisuuden digitalisaation tarpeita ja polkuja. Nämä ovat erinomaisia foorumeita vaikuttaa Euroopan ja Suomen teollisuuden uudistumisen kannalta keskeisiin kysymyksiin.
Yhdistämällä kansainvälisiä ja suomalaisia toimenpiteitä, voimme kohdentaa tutkimusta siten, että teollisuutemme hyötyy niistä eniten. Toivon, että voin osaltani tunnistaa teollisuuden kilpailukykyyn ja kestävään kehitykseen vaikuttavimmat kohteet ja auttaa käynnistämään niiden ympärille visionäärisiä ekosysteemejä, joissa syntyy uutta kansainvälistä liiketoimintaa.
