Valmistavan teollisuuden kestävyys- ja ympäristöasioiden kehittämistä voidaan lähestyä eri suunnista. Systeemikehittämisen näkökulma on yrityksille tuttu ja se mahdollistaa uusia kilpailu- ja synergiaetuja, sillä myös kestävyyttä voidaan, ja sitä kannattaa tarkastella entistä perusteellisemmin jo suunnitteluvaiheessa. Yrityksillä on digitaalisten työkalujen hyödyntämisessä vielä runsaasti käyttämätöntä potentiaalia.
Tuotteisiin ja tuotteistoihin liittyvien kestävien valintojen korostuminen on nousemassa entistä vahvemmaksi kilpailukykytekijäksi. Lainsäädännön lisäksi yritysten tulee ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon asiakkaiden tarpeet ja odotukset liittyen esimerkiksi materiaali- ja energiatehokkuuteen, materiaalien alkuperään, hiilijalanjälkeen, päästöihin, tuotteen kestävyyteen, komponenttien uudelleenkäyttöön, materiaalien kierrätettävyyteen ja koko elinkaareen.
Kuva 1 havainnollistaa yrityksen tuotekehityksen ja -suunnittelun yhteydessä perinteisesti noudattamaa rinnakkaisuutta ja logiikkaa, jossa tuotteen suunnittelun yhteydessä tarkastellaan myös esimerkiksi tuotelaatua, luotettavuutta, valmistettavuutta, huollettavuutta ja monia muita tuotteisiin liittyvä näkökulmia sekä valmistamisen ja ylläpidon prosesseja. Kestävyyskysymysten tarkastelu istuu tähän logiikkaan hyvin ja se on myös synergiaetujen takia järkevää.
Yrityksillä on työkaluja kestävyysteemojen sisällyttämiseen suunnittelun eri vaiheisiin. Esimerkiksi DFX-lyhenteellä kutsuttu periaate tarkoittaa sitä, että jo suunnitteluvaiheessa mietitään ja suunnitellaan samanaikaisesti monia muita tuotteeseen liittyvien asioita. Niitä ovat perinteisesti:
- Design for Manufacturing and Assembly DFMA,
- asiakasta tukevien palveluiden ottaminen huomioon suunnittelussa, Design for Service DFS ja
- kierrättämisen ottaminen huomioon suunnittelussa, Design for Recycling DFR.
Design for Sustainability DFS lähestyy koko valmistusketjun materiaalitehokkuutta, energiankulutusta, logistiikkaa, elinkaarta ja hiilijalanjälkeä. Perinteisesti yritykset ovat pyrkineet ratkaisemaan myös rinnakkaisteemat ja erityiskysymykset tuotekehityksen etenemiseen sovitetuilla tarkasteluilla, joihin osallistuvat eri funktioiden edustajat, erikoisosaajat ja usein myös avaintoimittajien edustajat.
Kuinka yritykset selviävät kasvavasta määrästä näkökulmia ja kokonaisuuden hallinnasta?
Yrityksissä joudutaan tekemään kompromisseja joko tuotteessa, systeemeissä tai molemmissa. Yritykset pystyvät kuitenkin lisäämään systeemisuunnittelun menetelmiä ja työkaluja, joita monipuolisesti käyttäen työssä voidaan onnistua. Niitä ovat muun muassa kehittyneet suunnitteluympäristöt ja –filosofiat, digitaalinen kaksonen, AI, virtuaaliset simulointityökalut ja toimittajaverkoston yhteistyöalustat, jotka mahdollistavat asioiden systemaattisen rinnakkaisen tarkastelun niin oman talon sisällä kuin verkostossakin.
Monien erilaisten asioiden katsominen voi vaikuttaa kompleksiselta, mutta se voi olla myös palkitsevaa synergioiden löytämisen muodossa uusien ja erilaisten asiakokonaisuuksien välillä. Yrityksillä on digitaalisten työkalujen hyödyntämisessä tässä mielessä vielä runsaasti käyttämätöntä potentiaalia.
Suunnittelunäkökulman lisäksi tarvitaan punainen lanka, että haluttujen vaikutusten kannalta (impact) pureudutaan oikeisiin asioihin. Suunnittelun ja prosessikehityksen mestareilla on tarjolla tähän mainio työkalu, mikä perustuu syvälliseen effectiveness ja efficiency termien oivaltamiseen ja hyödyntämiseen kehitystyössä. Termeille ei ole hyviä suomenkielisiä vastineita ja ne voidaan sekoittaa. Suomeksi ne käännetään usein: effectiveness=vaikuttavuus ja efficiency=tehokkuus. Effectiveness tarkoittaa sitä, että tehdään oikeita asioita, doing right things, jolloin asiat ovat strategisia. Efficiency tarkoittaa puolestaan sitä, että tehdään asioita hyvin, oikealla tavalla, doing things right way, or simply rightly.
Kehitystyön juonen säilymisen ja vaikutusten kannalta on olennaista pyrkiä ensin tunnistamaan ja valitsemaan ne oikeat asiat, ja vasta sen jälkeen keskitytään tunnistettujen oikeiden asioiden tekemiseen mahdollisimman oikealla tavalla, mitä ne sitten eri tuote- ja systeemikehittämisen maailmassa ja päätöksissä sitten tarkoittavatkaan.
"Tämä VTT:n artikkelisarjassa julkaistu kirjoitus liittyy omarahoitteeseen projektiin SusValueNet.” Projektista on kirjoitettu myös: Mitä kestävän kehityksen data on valmistavassa teollisuudessa?
