Kevät on muutoksen aikaa. Luonto alkaa vähitellen vihertää ja linnut kilvoittelevat toistensa huomiosta kauniilla lauluillaan. Materiaalitutkija huomaa kuitenkin vain lumipenkkojen alta paljastuneet roskat, jotka kilpailevat sinivuokkojen kanssa ympäristön värittämisestä. Sekös saa tutkijankin tunteet valloilleen, kun näkee epäkohtia. Miten voisi edistää vastuullista muovinkäyttöä ihan jokaisen arjessa?
Tuffa Tider!
Muutoksen aika on myös muoviteollisuudessa. Tammikuussa 2018 lanseerattu Euroopan komission muovistrategiatyö on edennyt: alustavaa uutta tietoa on tullut lainsäädäntöehdotuksesta, joka kohdistuisi kymmeneen eniten roskaavaan tuotteeseen. Tuotteet kattavat 86 % rannoilta löytyneestä muoviroskasta. Näitä ns. lyhyen kierron tuotteita ovat esimerkiksi vanupuikot, aterimet, pillit, ilmapallot, kääremuovit sekä erilaiset korkit ja kannet. Listalla ovat myös juomapullot, mikä suomalaisen kuluttajan näkökulmasta kummastuttaa, sillä Suomessa juomapullojen kierto toimii esimerkillisesti. Muovikeskustelua käytäessä on kuitenkin syytä muistaa, että öljystä ja maakaasusta suurin osa kuluu liikenteeseen, sähkön tuotantoon ja lämmitykseen eikä suinkaan muovien valmistukseen: juomapullo luonnossa on vain näkyvämpi ja konkreettisempi.
Muutoksen edessä yhä useampien yritysten on tarpeen tarkastella uudelleen strategiaansa tulevaisuuden suhteen, sillä selviytyjiä ovat ne, jotka pystyvät ennakoimaan hyvissä ajoin muuttuvat ajat. Kiertotalouden kilpajuoksussa läntiset kollegamme ovat jo viime vuonna ilmoittaneet Ruotsin aikovan olla maailman paras kiertotalouden saralla. Samaan aikaan me suomalaiset toteamme vaatimattomasti kiertotalouden tuovan meille erinäisiä menestyksen mahdollisuuksia. Tässä on iso ero.
Kolmen kimppa
Eurooppalaiset kuluttajat tuottavat vuosittain noin 27 miljoonaa tonnia muovijätettä, josta noin 1/3 kierrätetään. Maakohtaisia eroja toki on, mutta myös parantamisen varaa. Suurin osa muovijätteestä on pakkauksia, joiden kierrätystavoite on tällä hetkellä 22,5 %, mutta 12 vuoden päästä se on jo 55 %. Toimiakseen kierrätyksen arvoketju tarvitsee kolmea asiaa: virtoja, logistiikkaa ja laatua.
Riittävät muovivirrat takaavat, että kierrätyksestä voidaan synnyttää uutta liiketoimintaa tai että muovisia sivuvirtoja pystytään hyödyntämään osana omaa tuotantoa. Virtojen riittävät määrät ovat kytköksissä tuotantoprosessin mutkattomaan toimimiseen. Prosessin hallittavuus kärsii, jos käytettävän uusiomateriaalin ominaisuudet eivät pysy samoina tai neitseellisen muovin kanssa sekoitettavan uusiomuovin määrä vaihtelee. Uusiomuovi ei ole täysin neitseellisen kaltaista, koska sen historia muuttaa sen ominaisuuksia.
Toimiva logistiikka on avain siihen, että muovijakeita saadaan kerättyä kustannustehokkaasti. Logistiikan alan yhteistyö, kehittyneemmät lajitteluastiat ja kuluttajien näkökulman huomiointi ovat keskeisiä kehityskohteita. Kuluttajan tärkein tehtävä on saattaa muovi takaisin kiertoon, mutta siitä ei pidä tehdä heille mahdotonta tehtävää.
Hyvä laatu voi tarkoittaa montakin eri asiaa. Muovivirtojen tulee olla fysikaalisilta ominaisuuksiltaan sellaisia, että niitä voidaan vielä kierrättää mekaanisesti. Virtojen tulee olla koostumukseltaan yhtenäisiä, jolloin eri muovilajeja ei olisi sekaisin. Kolmanneksi, tuotettavan uusiomateriaalin tulee olla ominaisuuksiltaan ja puhtaudeltaan sellaista, että yritykset, julkiset toimijat ja viime kädessä kuluttajat hyväksyvät ne käyttämiinsä tuotteisiin.
Kolmen kimppaa – virtoja, logistiikkaa ja laatua – ohjaavat siis ensisijaisesti kuluttajat, mutta myös lainsäädäntö ja raha. Kuluttajalla on mahdollisuus vaikuttaa myös kahteen viimeisimpään käyttämällä ääntään ja tarvittaessa sulkemalla lompakkonsa, kun epäkohtia tulee esille tai jos vain huonoja vaihtoehtoja on tarjolla.
Ota riski – rakastu muovien maailmaan!
Minulta kysytään usein, mistä kuluttaja voi tietää, mikä on oikea tapa toimia tai mistä saa oikeaa tietoa kierrätyksestä? Ohjenuoraksi olen antanut seurata erilaisia medioita ja julkaisuja, joiden välittämä informaatio tulee ensin kyseenalaistaa, jonka jälkeen voi lopulta muodostaa oman käsityksensä. Muovien maailmaan tutustuminen voi olla antoisaa, kun siihen syventyy. Ennen harppausta kierrätyksen kiehtovaan maailmaan on syytä muistaa, että yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua ei ole, sillä kiertotalous on monen vaikuttavan tekijän yhdistelmä.
EU:n jätehierarkia on hyvä startti tiedonhakuun. Jokaisen kuluttajan on mahdollista oppia vastuulliseksi muovikäyttäjäksi siitä muodostetun 4R-muistisäännön avulla: Reduce – Reuse -Recycle – Recover. Kuluttaja voi käytännössä soveltaa tätä muistisääntöä vaikka seuraavasti:
- Mieti omaa kulutustasi ja sen suuntaamista
- Lajittele ja kierrätä jätteesi
- Vaadi kierrätetystä muovista tehtyjä, laadullisesti parempia tuotteita
- Toimita jätteet energiahyötykäyttöön, mikäli kierrätystä ei ole mahdollista toteuttaa
- Hanki lisää tietoa muoveista ja kierrätyksestä
- Pyri näkemään asiat isommassa mittakaavassa ja koko arvoketjun osalta
Kysynnän ja tarjonnan laki pätee myös kierrätysmuovituotteilla: kun julkisten tahojen ja kuluttajien puolelta vaaditaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tuotettuja, laadukkaita tuotteita, niitä myös tulee.
Rakkautta ilmassa
Ympäristöliikkeen syntyhetkeksi on katsottu Äänetön kevät -teoksen (engl. Silent Spring) julkaisu vuonna 1962, jolloin hyönteismyrkkyjen negatiiviset vaikutukset luontoon ja ihmisten terveyteen alkoivat valjeta suurelle yleisölle. Maailmanlaajuisesti ihmisiä kosketti myös muutaman vuoden takainen Ellen MacArthur -säätiön arvio, että vuonna 2050 merissä on enemmän muovia kuin kaloja. Ympäristön tilaan otti kantaa myös Esko Valtaoja helmikuussa 2018 ennustaessaan luonnonvarojen loppuvan tällä tahdilla 10 – 15 vuoden päästä. Uusi varoituksen kello on nyt helähtänyt. Kevät voi siis olla hyvin erilainen lähitulevaisuudessa, mikä huolestuttaa tutkijaa.
Ellen MacArthur -säätiön mustan vision toteutumiseen on siis aikaa reilut 30 vuotta. Ehkä keskustelemme silloin jo aikuistuneen nuorimmaiseni kanssa, mitä tapahtui vuonna 2018? Ehkä menneisyydessä tehdyt panostukset kiertotalouteen kantoivat hedelmää ja voimme nauttia muovin tuomista eduista edelleen. Tai sitten eivät, jolloin uhkakuvat pilaantuneesta ympäristöstä ovat käyneet toteen. Kun nuorimmaiseni silloin kysyy, mitä sinä teit asian hyväksi vuonna 2018, niin voin sanoa: äiti yritti. Niin suuri on rakkaus.
Muovien kiertotalouden ABC on viisiosainen blogisarja, jossa sukelletaan muovien maailmaan. Sarjassa käsitellään biomuoveja, muovien kierrätystä ja liiketoimintaa, sekä kiertotalouden tulevaisuuden visioita. Myyttien murtamista unohtamatta!
Muovien kiertotalouden ABC -blogisarja
Muovien kiertotalouden ABC on viisiosainen blogisarja, jossa sukelletaan muovien maailmaan. Sarjassa käsitellään biomuoveja, muovien kierrätystä ja liiketoimintaa, sekä kiertotalouden tulevaisuuden visioita. Myyttien murtamista unohtamatta!
