Uuden muovitalouden rakentamiseksi ja visioiden muuttamiseksi todellisuudeksi tarvitaan toimia monella rintamalla. Suomi on ottanut muoviin liittyvät haasteet tosissaan, ja parhaillaan on ympäristöministeriön alaisuudessa käynnissä kansallisen muovitiekartan valmistelu. Muovitiekartta julkaistaan syyskuussa, ja se keskittyy nimenomaan toimenpiteisiin: mitä pitäisi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tehdä, jotta uusi muovitalous pääsee kehittymään?
Kannusteet arvoketjujen yhteistyöhön tarpeellisia
Koska kyse on systeemisestä muutoksesta, avainasemassa on toimivien arvoketjujen rakentaminen. Kaikki arvoketjun osat on innostettava mukaan: muoviraaka-aineen tuottajat, muovia sisältävien tuotteiden ja -pakkausten suunnittelijat, valmistajat ja käyttäjät, vähittäiskauppiaat, kuluttajat ja jätehuollon toimijat. Kaikkien on myös saatava yhteistyöstä uutta lisäarvoa, muuten kokonaisuus ei toimi.
Olisi erinomaista, jos alkusysäyksen antajaksi perustettaisiin kansallinen rahasto tai ohjelma, joka myöntäisi rahoitusta muovien kierrätystä harjoittavien ekosysteemien luomiseen. Ekosysteemin kokoaminen vaatii työtä, aikaa ja uutta otetta ja sen toiminnan kehittäminen t&k-panostuksia. Pitkällä aikavälillä, kun toimijat ovat hitsautuneet yhteen ja kierrätysraaka-aineen laatu ja markkinat kehittyneet, kiertotalouden liiketoiminta vakiintuu ja kannustimien merkitys vähenee.
Osaamisten yhdistely vie pitkälle
Tulevaisuuden ratkaisut perustuvat enenevässä määrin erilaisten teknologioiden ja osaamisten yhdistelyyn. VTT:llä uutta muovitaloutta kehitetään muun muassa Tampereella muovien ja komposiittien prosessoinnin pilotointiympäristössä sekä Espoon Bioruukissa, jossa muovijätettä voidaan kierrättää termokemiallisesti eli nesteyttää ja kaasuttaa lämmön ja kemian avulla. PlastBug-tiimi puolestaan kehittää muovia syöviä mikrobeja, jotka hajottavat roskan uusiksi raaka-aineiksi ja TrashToTreasure-tiimi muovien entsymaattista ja kemiallista hajotusta.
Johtoasemat jaossa
Uusi muovitalous ottaa huomioon sekä luonnon että talouden. Arvioiden mukaan taloudesta katoaa jopa 95 prosenttia muovisten pakkausmateriaalien arvosta eli vuosittain 70–105 miljardia euroa sen seurauksena, että materiaalia käytetään vain kertaalleen hyvin lyhyen ajan.
Lähitulevaisuudessa ratkaistaan, mitkä maat ottavat teknologiakehityksessä johtavan aseman ja mihin maihin niihin perustuva tuotanto syntyy. Sekä mekaaninen että kemiallinen kierrätys tulevat kasvamaan. Euroopassa noin kolmasosa muovijätteestä kierrätetään, ja tästä vain vajaat 2 prosenttia on kemiallista kierrätystä. On visioitu, että kasvattamalla muovien kemiallista kierrätystä petrokemian tuotteiden ja muovien hinnat voitaisiin jopa kytkeä irti öljyn hinnasta. Yksi tonni kierrätysmuovia säästää keskimäärin 22 barrelia öljyä.
Monet tunnetut brändit, kuten M&S, Mars, Nestlé, Unilever ja L’Oreal ovat jo tehneet merkittäviä lupauksia uuteen muovitalouteen siirtymisestä. Kotimainen kemian alan yritys Neste tähtää isoksi peluriksi jätemuovien kemiallisessa kierrätyksessä ja on ilmoittanut tavoitteekseen käyttää vuonna 2030 jopa kaksi miljoonaa tonnia jätemuovipohjaista syöttöä jalostamoillaan Porvoossa ja Naantalissa.
Muovipäästöjen minimointi, öljyä korvaavien raaka-aineiden käytön lisääminen ja muovin saaminen paremmin kiertoon ovat Euroopan komission tammikuussa julkaiseman muovistrategian ydin.
Suomella on tuhannen taalan paikka nousta teknologia- ja konseptiviejäksi uudessa muovitaloudessa. Se onnistuu vahvalla visiolla, riittävällä resursoinnilla ja yhteistyöllä.
Aiheeseen liittyvät palvelut
Muovien kiertotalouden ABC -blogisarja
Muovien kiertotalouden ABC on viisiosainen blogisarja, jossa sukelletaan muovien maailmaan. Sarjassa käsitellään biomuoveja, muovien kierrätystä ja liiketoimintaa, sekä kiertotalouden tulevaisuuden visioita. Myyttien murtamista unohtamatta!
