Suomessa uskotaan innovaatiovetoiseen talouskasvuun. Yhteiskunnalliset toimijat ovat lähes yksituumaisesti asettaneet tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) investointitasoksi neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. Tavoite on kunnianhimoinen ja vaatii laajaa panostusta sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta.
Innovaatiovetoinen kasvu ja uudistuminen eivät synny vanhoilla tutuilla toimintatavoilla, jotka pohjautuvat usein yksittäisiin projektimuotoisiin ja kapea-alaisiin kehittämistoimenpiteisiin. Innovaatiovetoisen kasvun ja uudistumisen turvaamiseksi, on Suomessa tuettava ja vauhditettava uudenlaisten yhteistyörakenteiden syntymistä.
Elinkeinoelämän uudistaminen ja isojen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen edellyttävät systeemistä otetta. Ratkaisuja maailman suuriin ongelmiin ei voida kehittää yksin tutkimuksen norsunluutorneissa tai yksittäisten yritysten liiketoimintakärjellä. Ratkaisuja kehittämiseen ei riitä pelkkä insinööritaito tai yhteistyö tuttujen kotimaisten kumppaneiden kanssa. Tarvitaan erilaisten osaamisten, teknologioiden ja palvelujen yhdistämistä sekä yhteistyötä laajasti eri yhteiskunnan toimijoiden välillä ja kansainvälisesti. Ratkaisujen kehittäminen, käyttöönotto ja hyödyntäminen yhteiskunnallisina uudistuksina edellyttää päätöksenteon reunaehtojen, erilaisten liiketoimintavaihtoehtojen tuntemusta ja jopa lakimuutoksia.
Konkreettisesti haasteita ja niiden edellyttämiä ratkaisuja voidaan kuvata esimerkiksi energiajärjestelmän kannalta. Tulevaisuudessa energiajärjestelmät ovat nykyistä monimutkaisempia ’systeemeitä’, jotka rakentuvat yhdistelmästä uusia teknologioita, dataa ja niihin kytkeytyneitä palveluita sekä monien eri toimijoiden välisestä vuorovaikutuksesta. Tulevaisuudessa meillä on virtuaalisia voimalaitoksia, joissa kuka tai mikä tahansa tuottaa, varastoi ja käyttää energiaa. Kuluttajien rooli liiketoimintamalleissa on keskeinen. Järjestelmän toiminnan varmistamiseksi tarvitsemme uusia palveluita ja teknologiaa. Tämä tarjoaa huikeita mahdollisuuksia uusien innovaatioiden ja liiketoiminnan synnyttämiseksi. Tällaisesta on esimerkkinä Smart Otaniemi (https://smartotaniemi.fi/).
Uudistumista vauhdittavien ratkaisujen tulee perustua monien eri toimijoiden väliseen dynaamiseen yhteistyöhön. Elinkeinoelämä, tutkimus ja päätöksentekijät ovat esittäneet ekosysteemeitä ratkaisuiksi kasvua ja uudistumista vauhdittamaan. Ekosysteemien ytimessä on monialainen yhteistyö. Niissä arvo syntyy eri toimijoiden osaamisia yhdistämällä. Uudistumista suuntaavat markkinoiden, ja asiakkaiden tarpeiden muutokset, yritysten strategiset valinnat sekä korkeatasoinen, kansainvälinen ja laaja-alainen tutkimustoiminta. Ekosysteemit ovat uuden sukupolven toimijaverkostoja, jotka takaavat innovaatiovetoisen kasvun. Ne vastaavat talouden ja elinkeinoelämän pitkän aikavälin uudistustarpeisiin.
Suomella on mahdollisuus asemoitua tietyillä vahvoilla kansallisilla osaamisalueilla kansainvälisesti johtavaksi pilotointialustaksi, joka houkuttelee osaajia ja investointeja myös ulkomailta. Tällaisia innovaatioekosysteemien teemoja ovat esimerkiksi älykäs energia, autonomiset järjestelmät, biotalous ja kiertotalous.
Uudistumista vauhdittaville toimintamalleille on kiistaton tarve, sillä yksittäisen toimijan osaamiseen ja panostukseen pohjautuva uudistusvoima ei riitä. Innovaatioekosysteemien kehittyminen ja kasvu edellyttävät kuitenkin kansallisten toiminta- ja rahoitusmallien uudistumista. Valtaa ja vastuuta on rohkeasti annettava avoimelle yritysten ja julkisten toimijoiden verkostolle. Esimerkiksi liiketoimintaekosysteemeissä vetureina tulee olla niiden toimijoiden, jotka lopullisen liiketoiminnan synnyttävät. Innovaatioekosysteemissä tällaisia luontevia vetureita ei vielä ole tunnistettu. Mahdollisuuksia kuitenkin on. Oikea kokoonpano oikealla hetkellä varmistaa toiminnan dynaamisuuden ja tuloksellisen uudistamisen.
Viitteet:
Suominen, A., Seppänen, M., & Dedehayir, O. (2018). A bibliometric review on innovation systems and ecosystems: a research agenda. European Journal of Innovation Management.
Valkokari, K. (2015). Business, Innovation, and Knowledge Ecosystems: How They Differ and How to Survive and Thrive within Them. Technology Innovation Management Review, 5(8) pp.17-24. http://timreview.ca/article/919
Hyytinen, K. (2016), Multi-actor collaboration for the development of service innovations. European Review of Service Economics and Management / Revue européenne d’économie et management des services, n° 1, 2016 – 1, p. 143-174.
